Kahdessa viimeisimmässä mittauksessa peräti 92 prosenttia nuorista ilmoittaa, ettei käytä nikotiinituotteita lainkaan.
Nuorten hyvinvoinnista käytävä julkinen keskustelu keskittyy usein ongelmiin, mutta Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Keusoten laaja 21 000 yläkoululaisen seurantatutkimus piirtää toisenlaisen todellisuuden.
Viiden vuoden aikana nuorten harrastaminen, uni ja elämäntyytyväisyys ovat vahvistuneet ja päihteettömyys on selvä normi. Huolenaiheiksi nousevat Keusoten tiedotteen mukaan kiusaamisen sitkeys sekä kotien vähentyneet päihdekeskustelut.
Keusote ja Elämäni Sankari ry ovat seuranneet alueen 7.-9. -luokkalaisten arkea ja tottumuksia viiden lukuvuoden ajan.
Aineisto kattaa yli 21 000 vastausta Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Mäntsälästä, Nurmijärveltä, Pornaisista ja Tuusulasta.
Vuosittain toistuva kysely osoittaa, että käsitys nuorten yleisestä ja vääjäämättömästä pahoinvoinnista ei pidä paikkaansa.
– Laaja aineisto antaa arvokasta ja vertailukelpoista tietoa siitä, mihin suuntaan nuorten arki todellisuudessa kehittyy. Tuloksia on hyödynnetty suoraan hyvinvointisuunnitelmissa ja palvelujen kehittämistyössä. Tärkein viestimme on, että perusta on kunnossa: valtaosa nuorista voi hyvin ja elää tervettä arkea, toteaa Keusoten tiedotteessa johtava asiantuntija Tero Seitsonen.
Aineiston vahvimpia löydöksiä on päihteettömyyden vahvistuminen yläkoululaisten keskuudessa
Nikotiinituotteiden – sähkösavukkeet/vape, nuuska, tupakka, nikotiinipussit – käyttö kääntyi laskuun huippuvuodesta 2023–2024 noin 14 prosenttia.
Kahdessa viimeisimmässä mittauksessa peräti 92 prosenttia nuorista ilmoittaa, ettei käytä nikotiinituotteita lainkaan.
Tulosten mukaan yli 90 prosenttia nuorista ei juo alkoholia koskaan humalahakuisesti.
Huumausaineita kokeilleiden osuus on seurantajakson aikana laskenut noin kahteen prosenttiin, ja myös aineiden tarjonta nuorille on vähentynyt.
– On todella ilahduttavaa nähdä, että päihteettömyys on yläkouluikäisten keskuudessa vahva normi. Pienetkin prosenttiosuudet tarkoittavat kuitenkin tuhansien nuorten joukossa merkittävää määrää yksilöitä. Ehkäisevälle työlle ja helposti saatavalle tuelle on edelleen vahva tarve, painottaa Elämäni Sankari ry:n toiminnanjohtaja Henrik Norrena.
Tulosten mukaan arjen rytmi korjaa itseään; kouluruoka maistuu ja uniaika pitenee.
Nuorten arjesta erottuu useita myönteisiä käänteitä, jotka suojaavat mielenterveyttä.
Säännöllisesti harrastavien osuus on kasvanut kuusi prosenttiyksikköä.
Kouluruokailu on toipunut vuoden 2024–2025 alhosta: uusimmassa aineistossa 63 prosenttia syö kouluruokaa päivittäin.
Myöhään valvovien osuus on vähentynyt 5,6 prosenttiyksikköä.
Keusoten tiedotteen mukaan 64 prosenttia nuorista ilmoittaa olevansa tyytyväinen elämäänsä koko ajan tai lähes koko ajan.
Kotien paradoksiksi tuloksissa on nostettu se, että vanhemmat tietävät menot, mutta vaikeneminen päihteistä lisääntyy.
Noin 94 prosenttia vanhemmista tietää pääsääntöisesti, missä nuori viettää vapaa-aikaansa.
Kuitenkin nuorten ja vanhempien väliset keskustelut päihteistä ovat vähentyneet – 30 prosenttia nuorista kertoo, ettei kotona ole keskusteltu päihteistä lainkaan (aiemmin 25-27 prosenttia).
– Vaikka päihteiden käyttö on vähentynyt, avoin keskustelu kotona on korvaamaton osa nuoren turvaverkkoa. Kannustan vanhempia avoimeen keskusteluun päihdeteemoista nuorten kanssa.
– Nuoret toivovat luennon sijaan käytännön keinoja: miten toimia painostustilanteissa, miten kieltäytyä ja mistä hakea apua kaverille, Norrena korostaa.
Kyselyn mukaan 8-11 prosenttia nuorista on kokenut joutuneensa tekemään jotain vastentahtoista ryhmäpaineen alla. .
Aineiston sitkein ongelma on kiusaaminen, jota kokee yhä lähes joka viides nuori – noin 19 prosenttia kiusattuna tai kaksoisroolissa.
Kiusaamisen aiempi lasku ei jäänyt pysyväksi. Lisäksi viihde-elektroniikan syrjäyttävä vaikutus uneen ja arkeen sekä säännöllinen energiajuomien käyttö erottuvat tekijöinä, jotka kuormittavat nuorten jaksamista.
– Johtopäätöksemme on selvä: koko ikäluokalle suunnattua ehkäisevää työtä pitää jatkaa, mutta samalla ammattilaisten tuki on kohdennettava entistä aikaisemmin niille nuorille, joilla huolet kasautuvat.
– Kiusaamista ja pahoinvointia ei tule nähdä vain koulujen järjestyshäiriöinä, vaan laajempana mielenterveyden ja turvallisuuden kysymyksenä, Tero Seitsonen linjaa.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimen ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Pornaisten, Tuusulan ja Mäntsälän alueella.