Ruoka: Ravitsemusterapeutin mielestä herkut kuuluvat terveeseen ruokavalioon – "Jos ne ovat osa arkea, suhtautuminen säilyy neutraalina", sanoo itsekin säännöllisesti herkutteleva Riikka Viljanen

Riikka Viljasen mukaan työllä ei ole ollut vaikutusta siihen, miten hän itse ruokailee.

Leon Helaskoski ja Riikka Viljanen kokkaavat yhdessä kasvisnakkikeittoa, joka on tyttärenpojan lempiruokaa. Leif Pietilä

Tuomas Massinen

Ravitsemusterapeutti, joka painottaa kasvisten syönnin tärkeyttä ja rakastaa syödä niitä?

Ei mitään uutta auringon alla.

– Kuulostaa vähän kliseeltä, että ravitsemusterapeutti jauhaa kasviksista, mutta pidän niistä. Vaikka olisin puuseppä tai bussikuski, minun ja perheeni ruokamieltymykset olisivat samat kuin nyt, vakuuttaa Syömishäiriökeskuksen ravitsemusterapeutti Riikka Viljanen, 57.

Luonnollisesti Viljanen puhuu kasvispainotteisen, terveellisen ruokavalion puolesta myös työssään. Hän auttaa anoreksiaa, bulimiaa ja ahmintahäiriötä sairastavia yksilö- ja ryhmätapaamisissa Syömishäiriökeskuksessa Helsingissä.

– Osastolla harjoittelemme potilaiden kanssa ruuanlaittoa ja normaalia ruuan kanssa olemista. Suunnittelemme ja valmistamme yhden lounaan viikossa ja syömme yhdessä.

Viljasen mukaan omalla työllä ei ole ollut juuri vaikutusta siihen, miten hän itse aterioi.

Työssä on nähnyt korostuneesti sen, kuinka tärkeää normaali, rento syöminen on.

Riikka Viljanen

– Ei se ole vaikuttanut henkilökohtaisesti. Työssä on kuitenkin nähnyt korostuneesti sen, kuinka tärkeää normaali, rento syöminen on.

Viljanen onkin oppinut työssään arvostamaan omaa syömistään yhä enemmän.

Viljanen ei ole aina suhtautunut ruokailuun kovin rennosti. Opiskeluaikoina hän oli kasvissyöjä ja terveysintoilija.

– Tuunasin reseptit mahdollisimman vähärasvaisiksi senhetkisen terveysajattelun mukaan.

Tiukka linja on sittemmin höllentynyt.

– Syömiseni on muuttunut vuosien saatossa rennommaksi ja joustavammaksi. Suhteeni ruokaan on tullut mutkattomaksi.

Nykyisin hänen lautasellaan on muutakin kuin terveysruokia. Hän noudattaa pääosin kala- ja kasvisruokavaliota mutta syö joskus riistaa.

– Minä ja aviomieheni luovuimme punaisesta lihasta lähes täysin vuosia sitten, kun tyttäreni siirtyi vegaaniruokavalioon.

Kasviksia pitää olla aina säilössä. Leif Pietilä

Viljanen kertoo syövänsä ”ihan hirveästi” kasviksia. Ne maistuivat hänelle jo nuorena.

– Kotona pitää siksi olla iso jääkaappi. Käyn useimmiten kerran viikossa ruokaostoksilla, ja sen jälkeen jääkaappi on täynnä hedelmiä ja kasviksia.

Viljanen kokkaa usein. Hän lisää vihanneksia ruokalajeihin enemmän kuin resepteissä sanotaan.

– Jatkan ruokaa kasviksilla, oli se sitten keittoa, laatikkoa, kiusausta tai muuta. Kun ruokaa on laimennettu kasviksilla, sitä voi huoletta syödä paljonkin.

Viljasen periaatteena on valmistaa isoja satseja kerralla.

– Teen komppanian annoksia ruokaa. Se riittää monelle päivälle, eikä tarvitse jatkuvasti kokkailla.

Perheessä tehdään aina suursalaatti lämpimän ruuan lisukkeeksi. Isosta värikkäästä kulhollisesta riittää rouskutettavaa 4–5 päiväksi.

– Teen salaatin aineksista, jotka eivät pehmene. En käytä tomaattia enkä kurkkua vaan rapeata salaattia, kaalia, porkkanaa, paprikaa, kukkakaalia ja parsakaalia. Salaatti säilyy freesinä usean päivän ja toimii myös iltapalana leivän kanssa, jos siihen lisää esimerkiksi tonnikalaa.

Riikka Viljasen tekemästä suursalaatista riittää syötävää moneksi päiväksi. Leif Pietilä

Viljanen herkuttelee joka päivä.

–  Töissä tai kotona tulee syötyä päivittäin jotakin hyvää, usein suklaata.

Viljasen mukaan herkuttelu tuottaa iloa ja mielihyvää ja on tärkeä osa normaalia ruokavaliota.

– Joustavan ja sallivan syömisen idea on, että kaikkea saa syödä, myös herkkuja. Niiden kieltäminen tai ankara rajoittaminen tekee niistä entistä houkuttelevampia. Jos ne sen sijaan ovat osa arkisyömistä, suhtautuminen niihin säilyy neutraalina, Viljanen selvittää.

Hän sanoo myös olevansa heikkona vastapaistettuun pullaan.

– Se on ihan ykkössuosikki. Harmillisen harvoin leivon itse, mutta kun kaikki leipoivat viime kesänä koronan takia, minäkin tein niin, Viljanen naurahtaa.

Stressi- ja lohtusyöminen on Viljaselle tuttua potilaidensa elämäntilanteiden takia, mutta itse hän ei käytä ruokaa lohdukkeena tai stressinhallintaan.

Ravitsemusterapeutin työ on kuormittavaa, mutta stressiä hän lievittää muun muassa liikunnan avulla.

– Pyöräilen arkipäivisin yhteensä 20 kilometrin työmatkat. Siinä voi päästää höyryjä ulos.

Popcorn on Riikka Viljasen ja Leon Helaskosken suurta herkkua. Sitä voi popsia samalla, kun katsoo elokuvaa. Leif Pietilä

Tyttärenpoika Leonin nakkikeitto

1 pussi (750 g) pakasteperuna-keittojuureksia

1 pussi (250–300 g) muita pakastekasvisuikaleita tai keittojuureksia

1 litra vettä

2 kasvis- tai lihaliemikuutiota

300–500 g tavallisia tai kasvisnakkeja

mustapippuria oman maun mukaan

1. Mittaa kattilaan litra vettä ja kuumenna se kiehuvaksi.

2. Lisää liemikuutiot ja jäiset kasvikset. Kuumenna uudelleen ja anna kiehua 10–15 minuuttia.

3. Paloittele nakit suupaloiksi ja lisää keittoon. Anna kiehua vielä muutama minuutti.

4. Lisää pippuria maun mukaan.

Ruokatunti-sarjassa eri alojen ammattilaiset kertovat, miten oma työ vaikuttaa heidän syömiseensä.

Ravitsemusterapeutti pitää kiinni lounastauoista

Ravitsemusterapeutti Riikka Viljasella on yksi tiukka periaate syömisen suhteen: hän haluaa pitää kiinni siitä, että aterioi säännöllisesti ja pitää töissä lounastauot kiireisinäkin aikoina.

Viljanen ruokailee melko samalla lailla arkisin ja viikonloppuisin. Lauantaisin ja sunnuntaisin hän kuitenkin nauttii vain yhden lämpimän aterian kahden sijasta.

– Lounas jää usein väliin, koska syömme aamupalan niin myöhään.

Arkena Viljanen aterioi 4–5 kertaa päivässä: tyypillisesti aamupalan, lounaan, 1–2 välipalaa ja illallisen.

– Aamupalan jaan kahteen erään: Ensin kotona otan jugurttimarjamössöä. Sitten pyöräilen töihin 10 kilometriä ja syön perillä vielä esimerkiksi ruisleipää avokadolla.

Lounaaksi Viljanen nauttii tavallisesti Syömishäiriökeskuksen kokin valmistamaa kotiruokaa tai lounasravintoloiden antimia, kuten sushia.

– Sushi on lempiruokaani, mutta sitä en tee itse. Toinen suosikkini on grillattu tai savustettu lohi, jota mieheni valmistaa kesäisin mökillä.

Viljasen inhokki taas on hapankaali.

– Olisi ihana tykätä siitä, mutta se ei vain toimi.

Iltapäivän välipalaksi Viljanen syö hedelmiä, kasviksia, leipää tai rahkaa. Näin verensokeri pysyy sopivalla tasolla.

Illallisen Viljanen loihtii usein ilman reseptejä. Hän antaa pari esimerkkiä pitämistään kotiruuista.

– Teen muun muassa kasvisperunalohikiusausta, johon tulee pakasteperunasuikaleita, tuoreita tai pakastekasviksia, savulohta ja ruokakermaa. Joskus valmistan pannulla wokkia, johon tulee kasviksia, nuudelia ja kasviproteiinia, kuten härkistä tai nyhtistä.

Viljanen illastaa usein yhdessä aviomiehensä, tyttärensä ja tyttärenpoikansa kanssa.

– Kasvisnakkikeitto on pojan lempiruokaa, ja siitä pitävät aikuisetkin.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Palvelut