Indeksit vaikuttavat eläkkeeseen. Niiden mukaan lasketaan eläkkeen todellinen arvo. Kansaneläke turvaa toimeentuloa, jos työeläke on pieni tai sitä ei ole.
Palkkatyöstä kertyy nykyään työeläkettä 17-vuotiaasta lähtien, yrittäjillä 18-vuotiaasta.
Eläkkeen kertymiseksi verotettavien kuukausiansioiden pitää olla vähintään 62,88 euroa. Eläkettä kertyy vuosittain 1,5 prosenttia ja vuoteen 2025 asti 52–63-vuotiailla 1,7 prosenttia palkasta.
2 Eläkeläisiä on yli 1,5 miljoonaa
Omaa eläkettä saavia oli Suomessa 1 538 000 vuoden 2021 lopussa. Kolme prosenttia Suomen eläkkeensaajista asuu ulkomailla.
Eläkeikää korotetaan asteittain. Elinajanodotteen nousu vaikuttaa eläkeikään.
Keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 784 euroa kuukaudessa vuonna 2021.
Suomen reilusta 1,5 miljoonasta eläkkeensaajasta 54 prosenttia on naisia ja 46 prosenttia miehiä. Eläketurvakeskuksen luvut ovat vuoden 2021 lopusta. 123rf
3 Eläkettä palkattomista jaksoista
Työeläkettä kertyy sosiaalietuuksista, kuten vanhempainvapaasta ja ansiosidonnaisilta työttömyysjaksoilta.
Kotihoidon tuen ajaltakin kertyy eläkettä – saman verran kuin jos olisi töissä 786 euron kuukausipalkalla.
Sosiaalietuudet voivat kasvattaa eläkettä, mikäli henkilö on ansainnut työuransa aikana vähintään noin 18 863 euroa.
Eläkettä kertyy monenlaisissa elämäntilanteissa, myös sosiaalietuuksista. 123rf
4 Opiskeltu tutkinto
Tutkintoon johtavasta opiskelusta on voinut saada työeläkettä vuodesta 2005 lähtien.
Eläkettä kertyy ikään kuin saisi noin 786 euron kuukausipalkkaa. Ammatillisesta perustutkinnosta ja alemmasta korkeakoulututkinnosta eläkettä kertyy kolmen, ammattikorkeakoulututkinnosta neljän ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta viiden vuoden ajalta.
Suomessa myönnetystä apurahasta voi kertyä eläkettä. Sen sijaan armeija-ajalta eläkettä ei kerry.
5 Perhe-eläkkeet
Perhe-eläke turvaa toimeentuloa, jos puoliso tai lapsen vanhempi kuolee.
Työeläkkeen mukaista perhe-eläkettä voivat saada kuolleen leski ja alle 20-vuotias lapsi. Kelasta perhe-eläkettä voivat saada kuolleen alle 65-vuotias leski sekä alle 18-vuotias lapsi tai 18–20-vuotias lapsi, joka on päätoiminen opiskelija.
6 Kansaneläke
Jos työeläke on pieni tai sitä ei saa lainkaan, voi saada kansaneläkettä. Sitä maksetaan vanhuuseläkkeenä tai työkyvyttömyyseläkkeenä.
Muiden eläkkeiden yhteismäärän pitää olla yksin asuvalla noin alle 1 403 euroa kuukaudessa ja parisuhteessa olevalla noin alle 1 257 euroa kuukaudessa.
Kansaneläkkeen täysi määrä on yksin asuvalla hieman alle 680 euroa kuukaudessa ja parisuhteessa olevalla hieman alle 607 euroa kuukaudessa. Täyden kansaneläkkeen voi saada, jos henkilön muut eläkkeet ovat enintään hieman yli 57 euroa kuukaudessa.
Kansaneläkkeen hakijan on pitänyt asua Suomessa vähintään kolme vuotta täytettyään 16 vuotta. Kansaneläkkeen täysi määrä ja tulorajat voivat olla pienempiä, jos ei ole asunut Suomessa koko ikäänsä.
Kansaneläkkeen määrä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä, joka seuraa elinkustannusindeksiä.
7 Kelan vanhuuseläke
Kelan vanhuuseläke on tarkoitettu 65 vuotta täyttäneille.
Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä kansaneläkejärjestelmän vanhuuseläkeikä seuraa työeläkejärjestelmän alinta vanhuuseläkeikää. Vanhuuseläkettä voi hakea myös varhennettuna tai lykättynä.
8 Työkyvyttömyyseläke
Työkyvyttömyyseläkettä maksavat sekä Työeläkelaitos että Kela.
Työeläke-etuuksilla tuetaan ensisijaisesti henkilön kokoaikaista tai osittaista paluuta työelämään. Jos se ei onnistu, maksetaan työkyvyttömyyseläkettä vanhuuseläkkeeseen asti.
Kelasta voi saada kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Ehtona on muun muassa 16–64 vuoden ikä ja sairaus tai vamma, joka estää kohtuullisen toimeentulon turvaavan työnteon.
9 Takuueläke
Eläkkeensaaja voi saada Kelasta takuueläkettä, jos muut eläketulot ovat hieman alle 849 euroa kuukaudessa.
Täysimääräinen takuueläke on hieman yli 855 euroa kuukaudessa. Siitä vähennetään lähes kaikki henkilön saamat muut eläketulot. Takuueläkkeenä voi saada täysimääräisen takuueläkkeen ja muiden eläkkeiden erotuksen. Varhennetun takuueläkkeen määrä on pienempi.
Lähteet: Eläketurvakeskuksen viestinnän asiantuntija Kimmo Kontio, Kansaneläkelaitoksen vastaava suunnittelija Raija-Liisa Foudila, tyoelake.fi, kela.fi.
2
