Muunsukupuolisuus hämmentää perinteiseen jakoon tottuneita – "On vaikea hyväksyä, ettei mennäkään jonkinlaisen janan toiseen päähän"

Keskustelu sukupuolesta on nykyisin hyvin latautunutta, ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien edistäminen voidaan nähdä jopa salaliittona. Muunsukupuoliselle Panda Erikssonille sukupuoli on ikuinen prosessi.

Panda Erikssonin, 31, mukaan sukupuolen moninaisuutta ymmärretään aiempaa paremmin, mutta perinteinen sukupuolijaottelu näkyy yhä monella tavalla. Tämä koskee esimerkiksi sukupuolenkorjauksen tehneitä.

– Muunsukupuolisten osalta ihmisten tuntuu olevan vaikea hyväksyä, ettei siinä sitten mennäkään jonkinlaisen janan toiseen päähän. Sitä ei enää niinkään kyseenalaisteta, et­teikö muunsukupuolisia olisi olemassa, Eriksson tiivistää.

Erikssonin oma sukupuolenkorjausprosessi on monilta osin jo ohi. Hän on toiminut pitkään aktiivisena transihmisten oikeuksien ajajana eri järjestöissä.

Erikssonin mukaan vain sukupuoliristiriitaa kokeva voi ymmärtää, miten sukupuolijaot­telu näkyy joka paikassa.

– Se määrittää, miten sinua katsotaan ja miten sinuun reagoidaan kadulla. Transnaiset kokevat myös paljon väkivallan uhkaa ja huutelua.

Vitsinä kutsunkin tätä ilonpilaajien yhteisöksi.

Anu Koivunen

Eriksson työskentelee nykyisin sairaanhoitajana. Siinäkin työssä sukupuolijako tulee esiin monella tavalla. Naisilta esimerkiksi odotetaan hoivaavampaa otetta. Mieshoitajien ajatellaan olevan niitä, jotka tulevat laittamaan asiat kuntoon.

– Kollega on esimerkiksi sanonut minulle, että osasitpa tosi hyvin laittaa ne lääkkeet sinne mummon alapäähän, Eriksson naurahtaa.

Järjestäytynyt transaktivismi on jäänyt Erikssonin elämässä taka-alalle. Seksuaalioikeudet kiinnostavat häntä, ja hän istuu yhä Sexpon hallituksessa. Muuten hän keskittyy nyt mieluusti rakastamaansa työhön.

– Haluan olla hetken ”vain” sairaanhoitaja. Sukupuoli prosessina jatkuu totta kai ikuisesti. Nykyisin ajattelen, että se on ominaisuus, kuten vaikka suomenruotsalaisuus – tärkeä ja arvokas osa minua.

Sukupuolikysymykset ovat nousseet viime vuosina yllättävän suureen rooliin maailmanpolitiikassa.

Donald Trump teki sukupuolesta ison teeman Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Turun yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Anu Koivunen pitääkin tilannetta paradoksaalisena.

– Sukupuolesta on tehty kulttuurisodan väline, joka edustaa joko rappiota tai edistystä, vakautta tai kaaosta. On valtavan tärkeää tutkia, miksi näin on käynyt, hän sanoo.

Miksi sukupuolikysymys on nyt niin kiihkeän keskustelun kohteena? Taustalla ilmiössä on kymmenisen vuotta sitten alkanut poliittinen liikehdintä, joka perustuu niin kutsutun gender-ideologian vastustamiseen.

Liikehdinnässä pidetään länsimaisina perusarvoina esimerkiksi heteroseksuaalista avioliittoa ja hierarkkista sukupuolijärjestelmää. Sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien edistämistä kuvataan jopa salaliitoksi.

Koivusen mukaan sukupuolesta puhutaankin nykyisin huomattavasti enemmän kuin ennen.

– Tässä ilmapiirissä transkysymys, joka toki on vain yksi monista teemoista, saa valtavan arvon ja vaikutuksen.

Keskustelu tuo uusia ulottuvuuksia myös sukupuolentutkimuksen kenttään. Sukupuolentutkimus on aina ollut monitieteistä, mutta vielä 1980-luvulla tutkimusteemat painottuivat esimerkiksi sukupuolen merkitykseen työmarkkinoilla tai suhteessa ammatti-identiteettiin.

Koivusen mukaan nämä ovat edelleen keskeisiä kysymyksiä. Sukupuoli huomioidaan kuitenkin päätöksenteossa aivan eri tavalla kuin ennen.

– Ei 1980-luvulla olisi voitu vielä ajatellakaan sukupuolitietoista budjetointia tai sukupuolivaikutusten arviointia hallitusohjelmassa.

Viime vuosina seksuaalivähemmistöt ja sukupuolen moninaisuus ovat nousseet aiempaa selvemmin myös sukupuolentutkimuksen teemoiksi.

Koivusen mukaan kiinnostus teemoihin näkyy etenkin nuorilla opiskelijoilla. Nuoret ovat voineet miettiä esimerkiksi sukupuolen moninaisuutta paljon jo omassa viitekehyksessään.

– Nuoret ovat kasvaneet siihen, että se on yksi teema muiden joukossa ja monien somekeskustelujen aihe.

Myös mielenterveyspalvelut kiinnostavat nuoria. Sukupuolentutkimuksessa teemana voi olla terapian tarjoamisen tasapuolisuus ja se, millaisia hoivapalveluita kenellekin tarjotaan.

Koivusen mukaan sukupuolentutkimuksen vahvuus on monipuolisuus. Kun siitäkään ei ole yksimielisyyttä, mitä sukupuoli tarkoittaa, on tärkeä lähestyä aihetta eri tieteenalojen kautta.

– Sukupuoli on merkityksiä, arvoja ja pyrkimyksiä. Sukupuolentutkimus haastaa myös feministisiä ja tasa-arvoa kannattavia käsityksiä sukupuolesta. Vitsinä kutsunkin tätä ilonpilaajien yhteisöksi, Koivunen naurahtaa.

Koivusen mukaan nyt eletään sukupuolentutkimuksen kannalta jännittäviä aikoja. Kulttuurin kentällä monet taiteen tekijät käsittelevät sukupuoleen liittyviä kysymyksiä. Kiistoja käydään esimerkiksi kehosta ja sukupuoli-identiteetistä.

Koivunen muistuttaa, että perinteiset miesten ja naisten tasa-arvoon liittyvät kysymykset ovat yhä ajankohtaisia.

– Edelleen on relevanttia kysyä esimerkiksi taiteen ja urheilun rahoituksesta. Mihin julkinen raha menee, ketkä saavat halliaikoja harrastuksiin ja mistä urheilujournalismi puhuu?

Naistutki­muksesta sukupuolen­tutkimukseen

Sukupuolentutkimus alkoi oppiaineena Suomen yliopistoissa 1980-luvulla naistutkimuksen nimikkeellä. Ennen sen leviämistä eri tieteenaloille naistutkimusta tehtiin taiteiden tutkimuksen ja teologian piirissä.

Suomessa selvitettiin esimerkiksi sitä, miksi kirjallisuuden historia oli keskittynyt kapeaan mieskirjailijaryhmään.

– Naistutkimus syntyi tarpeesta, kun havaittiin, että tieteestä puuttuu puoli yhteiskuntaa, Anu Koivunen kiteyttää.

Koivusen mukaan naistutkimuksen nousun aikaan liittyy myös tieteen tekemisen muutos. Esimerkiksi historiassa ja mediatutkimuksessa kiinnostus suuntautui ihmisten arkeen.

Historiaa lähestyttiin alhaalta päin. Median osalta tutkittiin esimerkiksi, ketkä sitä käyttävät ja miten sitä kulutetaan.

Sittemmin sukupuolentutkimuksen kysymykset ovat monimutkaistuneet. On tutkittu, miten sukupuoli jäsentyy vaikkapa suhteessa yhteiskuntaluokkaan ja seksuaalisuuteen.

Koivunen muistuttaakin, että sukupuoli mielletään nykyisin sateenvarjokäsitteeksi, jonka kautta voidaan osaltaan ymmärtää yhteiskuntaa ja taiteita.

Sukupuolten moninaisuus

Setan Sukupuolten moninaisuuden osaamiskeskuksen nettisivuilla on runsaasti tietoa sukupuolen moninaisuudesta. Sukupuoli ei ole jaettavissa kahteen vastakkaiseen ja toisistaan erotettavaan sukupuoleen.

Sukupuolienemmistöjä ovat cis-ihmiset, jotka ilmaisevat syntymässä määriteltyä sukupuoltaan.

Sukupuolivähemmistöiksi lasketaan kuuluvan transihmiset, sukupuolettomat ja intersukupuoliset.

Transihmiset on kattokäsite niille, jotka eivät määritä itseään kuuluvaksi vain siihen sukupuoleen, joka on syntymässä määritelty.

Transihmisiä voivat olla sukupuolettomat, transsukupuoliset, transvestiitit ja muunsukupuoliset. Transsukupuoliset ovat yleensä naisia tai miehiä. Transvestiitilla on tarve ilmentää sekä miestä että naista itsessään. Muunsukupuolisen sukupuoli voi olla omanlaisensa yhdistelmä mieheyttä ja naiseutta.

Käsitteellä intersukupuolisuus kuvataan laajaa joukkoa erilaisia kehon variaatioita, joissa esimerkiksi kromosomit ja sukuelimet eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset.

Suomessa intersukupuolisen lapsen syntyessä lääkäri määrittää lapsen kuuluvaksi toiseen juridisista sukupuolista.

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut