Oma raha: Hampaan uusiminen voi maksaa tuhansia euroja – suukirurgi Juha Paatsama ihmettelee olematonta Kela-korvausta: "Suomessa ei ole muuta sairautta, jonka korvaus katkeaa kesken hoidon"

Korona-aika on paisuttanut suun terveydenhuollon hoitovelkaa. Hammaslääkärikäyntejä jätetään väliin taloudellisista syistä.

Hammasimplantti muodostuu keinojuuresta ja siihen liitettävästä hammasosasta. Hammasosaa kutsutaan proteettiseksi osuudeksi. Kela ei korvaa proteettisia toimenpiteitä paitsi rintamaveteraaneilla ja miinanraivaajilla. 123RF/Anna Moskvina

Tomi Kangasniemi

Harveneva hammasrivi kiusaa monia, mutta hammasimplantin asentaminen on hintavaa. Oral Hammaslääkärien lääketieteellinen johtaja Petra Kari arvelee, että implantti jätetään usein laittamatta kustannusten takia.

– Hammasimplantti maksaa keskimäärin 2 000–3 000 euroa. Kelan korvausprosentti operaatiosta on tosi matala.

Samaa mieltä on Plusterveyden leukakirurgian erikoislääkäri ja suukirurgian erikoishammaslääkäri Juha Paatsama.

– Implantit ovat arvokkaita, eikä kaikilla ole niihin varaa. Kela ei korvaa implantin kirurgista osuutta. Suomessa ei ole muuta sairautta, jonka korvaus katkeaa kesken hoidon, Paatsama muistuttaa.

Implanttien Kela-korvaukseen kaivataankin parannusta, sillä hampaiden puuttuminen ei ole vain esteettinen haitta. Esimerkiksi sivuhampaan puuttuminen voi haitata syömistä.

Implantteja tehdään julkisen terveydenhuollon puolella hyvin harvoin. Monista terveyskeskuksista palvelua ei ole ollenkaan saatavilla.

Implantit ovat yksilöllisiä, ja niiden hintaan vaikuttaa tosi moni asia.

Petra Kari

Implanttia tarvitsevan pitääkin yleensä kääntyä yksityisen hammashoidon puoleen ja varautua suppeaan Kela-korvaukseen.

– Kelan korvaus implantista ulottuu vain ruuvinlaittoon, ja se on vain pieni osa koko prosessista, Petra Kari muistuttaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että korvausta saa koko operaatiosta joitain kymppejä.

Tästä seurauksena on, että implantteihin saatetaan valita halpoja mutta toiminnaltaan ja kestoltaan huonompia ratkaisuja. Implantteja käydään teettämässä myös ulkomailla, jolloin ongelmia voi seurata laadun lisäksi takuuasioissa.

– Jos 50-vuotiaalle laitetaan implantti, hän elää useimmiten vielä kymmeniä vuosia. Ylläpito ja seuranta ovat iso osa hoitoa. Implanttiin pitää löytyä varaosia, ja sitä pitää huoltaa. Yleensä suomalainen erikoissairaanhoito joutuu korvaamaan sen, kun tekijämaan vastuut loppuvat, Paatsama toteaa.

Suomessa ei ole muuta sairautta, jonka korvaus katkeaa kesken hoidon.

Juha Paatsama

Miksi implantit sitten maksavat niin paljon? Petra Karin mukaan hintaa selittävät useat työvaiheet.

Implantti on keinojuuri, joka kiinnitetään leukaluuhun. Implanttien avulla voidaan korvata yksi tai useampi puuttuva hammas.

Leukaluuhun kiinnitettävä hampaan keinojuuri valmistetaan useimmiten titaanista. Siihen liitettävä hammasosa voi olla hammaskruunu, -silta tai -proteesi. Nämä ovat useimmiten keraamisia ja posliinisia. Suvi Lantta

Hammaslääkäri ottaa suusta muotin implantin asettamisen jälkeen. Implantin näkyvä osa eli hammaskruunu, -silta tai muu proteesi valmistetaan hammaslaboratoriossa muotin perusteella. Kruunu tai silta kiinnitetään yleensä titaanisella ruuvilla keinojuureen.

– Implantit ovat yksilöllisiä, ja niiden hintaan vaikuttaa tosi moni asia. Etuhammas on esimerkiksi työnä usein vaativampi sivuhampaaseen verrattuna.

Hintaan vaikuttavat hampaan sijainnin lisäksi esimerkiksi se, tarvitaanko kustannuksia kasvattavia ien- tai luusiirteitä. Silläkin on vaikutusta, tehdäänkö hammas perinteiseen tapaan vai digitaalisesti jäljentämällä. Lisäksi merkitystä on sillä, tarvitaanko erikoishammaslääkärin osaamista.

– Kruunun materiaali ja valmistustapa vaikuttavat myös. On erilaisia implanttivalmistajia ja heillä myös erilaisia tuotteita. Kalliimmat ovat sellaisia, joihin on saatavilla myös varaosia, jos jotain pitää korjata. Halvemmilla valmistajilla laatu ei välttämättä ole niin hyvä.

Hammasimplanttia ei voi laittaa kaikille. Lapsille ja nuorille implanttia ei voi laittaa ennen leukojen kasvun päättymistä. Esteenä voivat olla myös jotkin sairaudet tai runsas tupakointi.

– Hampaiden kiinnityskudossairaus voi myös joillakin potilailla olla niin vaikea, että implantin ympäristö voi tulehtua samalla tavalla kuin kiinnityskudos. Tämä heikentää implantin ennustetta, Kari kertoo.

Joissain tapauksissa implantti voidaan tehdä heti hampaanpoiston jälkeen, mutta pääsääntöisesti implantin saaminen vie muutamia kuukausia.

– Implantin valmistaminen on usein pitkä prosessi, se vaatii useamman kuukauden luutumisen. Mikäli kyseessä on puuttuva etuhammas, hampaalle tehdään usein jonkinlaisia väliaikaisratkaisuja.

Karin mukaan hammasimplantti edellyttää samanlaista omahoitoa ja säännöllisiä tarkastuksia kuin omatkin hampaat. Hyvällä hoidolla implantti kestää jopa kymmeniä vuosia.

Korvauskäytännöt

Mitä Kela korvaa ja mitä ei

Kela korvaa osan yksityisen hammaslääkärin antaman suun ja hampaiden hoidon sekä hammaslääkärin määräämien laboratorio- ja röntgentutkimusten kustannuksista.

Hammaslääkärin tekemästä suun ja hampaiden tutkimuksesta voi saada korvausta joka toinen kalenterivuosi. Korvaus voidaan kuitenkin maksaa kerran kalenterivuodessa, jos hakijan terveydentila sitä edellyttää.

Korvausta saa myös suuhygienistin antaman tutkimuksen ja hoidon kustannuksista, jos ne perustuvat yksityisen hammaslääkärin määräykseen.

Korvaustaksa on esimerkiksi hammaslääkärin perimän palkkion osalta noin 37 prosenttia kustannuksista.

Kela ei korvaa kunnallisen hammashoidon maksuja. Sama pätee proteettisten toimenpiteiden kustannuksiin lukuunottamatta rintamaveteraaneja ja miinanraivaajia.

Lähde: Kela

Kela-korvauksen nostaminen lyhentäisi jonoja

Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia leikattiin merkittävästi vuosina 2015 ja 2016. Muutos kasvatti hammashoidon jonoja julkisella puolella.

Hammaslääkäriliiton erikoistutkija Jaakko Koivumäki kertoo julkisen hammashoidon ruuhkautuneen kuitenkin jo tätä ennen. Nyt koronapandemia on pahentanut tilannetta entisestään.

– Koronan takia suun terveydenhuollon jo ennestään iso hoitovelka kasvoi vuoden 2020 aikana noin 1,3 miljoonan potilaskäynnin verran.

Moni saattaa jättää hammaslääkärikäynnit väliin taloudellisista syistä. Tämä taas kasvattaa julkisen terveydenhuollon kustannuksia entisestään. Koivumäen mukaan tilannetta voisi helpottaa nostamalla Kela-korvauksia.

– Juurihoidon hintalappu on aivan eri luokkaa kuin mitä maksaisi karieksen etenemisen pysäyttäminen jo varhaisvaiheessa. Tässä ei ole taloudellisestikaan mitään järkeä, hän sanoo.

Koivumäen mukaan yleinen ymmärrys suun terveyden merkityksestä on kuitenkin onneksi parantunut ja terveyseroista kannetaan erityistä huolta sote-uudistuksessa.

Hän toivookin, että asiakasmaksut ja omavastuuosuudet olisivat tulevaisuudessa selvästi nykyistä pienemmät.

Kommentoi

Palvelut