Hyvinvointi: Joka toisella aikuisella on liikaa rasvaa vyötäröllä – Esko Yliaska, 65, pääsi eroon omenavatsasta karistamalla yli sadan voipaketin verran kiloja

Vatsaonteloon kertynyt liikarasva on riski monille sairauksille.

Vyötärölihavuuden raja on naisilla 90 senttiä ja miehillä 100 senttiä . Vatsaonteloon kertynyt liikarasva voi aiheuttaa monia sairauksia. Kuvat: AOP/Alamy

Eija Marja-aho

Grillikauden kääntyminen loppua kohden voi näkyä entistä isompana makkarana vyötäröllä – varsinkin niillä ihmisillä, joilla on taipumusta keskivartalolihavuuteen. Yhä useammalla on, sillä Munuais- ja maksaliiton mukaan jo lähes puolet (46 prosenttia) yli 30-vuotiaista suomalaisista on vyötärölihavia.

Keskivartalolihavuus tarkoittaa, että suuri osa kehon liikarasvasta kertyy vatsaontelon sisään sisäelinten ympärille ja maksan sisälle.

Se, mihin rasva vartalossa kertyy, johtuu pitkälti perimästä. Toiset ovat omenavatsaisia, toisilla vartalotyyppi on mallia päärynä.

– Valitettavasti osa meistä on geneettisesti suunniteltu sillä tavalla, että rasva kerääntyy tautiriskien kannalta vääriin paikkoihin, sanoo diabeteslääkäri ja -tutkija Timo Valle.

Myös huonot elintavat, kuten tupakointi, runsas alkoholinkäyttö ja vähäinen liikunta, voivat kerryttää rasvaa vatsaonteloon.

Keskivartalolihavuuden mittaaminen on helppoa, sillä välineeksi riittää mittanauha. Raja-arvot vaihtelevat hieman, mutta pyöreät luvut antavat hyvän näppituntuman.

– Vyötärölihavuuden raja on naisilla 90 senttiä ja miehillä 100 senttiä, Valle sanoo.

Vyötärömitta mitataan 1–2 senttiä navan yläpuolelta paljaalta iholta.

Senttimäärät toimivat yllättävän hyvin, vaikka kyse olisi eripituisista ihmisistä, sanoo Suomen Painoklinikan ylilääkäri ja Suomen Lihavuuslääkäriyhdistyksen toiminnanjohtaja André Heikius.

– Myös lapsilla on lisääntyvästi keskivartalolihavuutta. Lasten lihavuutta arvioidaan myös painoindeksikäyrästöä seuraamalla, hän toteaa.

Miehillä taipumus omenavatsaisuuteen on naisia suurempi, sillä naissukuhormoni suojaa rasvan kertymiseltä vatsaonteloon.

– Vaihdevuosien jälkeen taipumus vyötärölihavuuteen on naisilla yhtä suuri kuin miehillä, Heikius sanoo.

Vyötärömitta mitataan 1–2 senttiä navan yläpuolelta paljaalta iholta. Pekka Salonen

Keskivartalolihavuus on haitallista, sillä vatsaontelon rasvakudokseen kertyy runsaasti tulehdussoluja, jotka erittävät sytokiineiksi kutsuttuja aineita. Ne ylläpitävät haitallista, matala-asteista tulehdusreaktiota.

Vatsaonteloon kertynyt liikarasva voi aiheuttaa monia sairauksia. Näitä ovat esimerkiksi kakkostyypin diabetes, verenpainetauti, uniapnea, sydänsairaudet ja eräät syöpäsairaudet.

Keskivartalolihavuus on myös metabolisen oireyhtymän keskeinen tekijä. Oireyhtymä on tärkeä tunnistaa, sillä siihen liittyy kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien sekä kakkostyypin diabeteksen riski.

Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan erilaisia terveyttä uhkaavia tekijöitä. Jos niitä kasautuu samalle ihmiselle yhtä aikaa, sairastumisriski kasvaa.

Lisäksi vyötärölihavuus on rasvamaksan yleisin syy.

– Vatsaontelon sisältämä laskimoveri kulkeutuu suoraan maksaan, joka on ihmisen aineenvaihdunnan keskus. Runsaat rasvahapot ja tulehdusreaktiota ylläpitävät solut aiheuttavat maksan aineenvaihduntaan häiriöitä, Heikius mainitsee.

Keskivartalolihavuutta hoidetaan painonpudotuksella.

– On todettu, että laihduttamisen aikana rasvakudos vähenee enemmän vatsaontelon sisältä kuin ihon alta, Heikius sanoo.

Vallen mukaan kyse on elämänmittaisesta ja järkevästä liikkumisesta sekä ruokavaliosta.

– Ylipainon kertyminen on helpompi estää kuin siitä päästä eroon. Rasvakudos on itsepäinen elin, sillä se puolustaa asemaansa. Se aistii kaikki laihdutusyritykset sairautena ja pyrkii nostamaan painon takaisin siihen maksimipainoon, mikä ihmisellä on aiemmin ollut.

Heikiuksen mukaan vyötärölihavuuden kanssa kamppailevien kannattaa yleensä laihduttaa liikuntavoittoisesti, koska liikunta vähentää vatsaontelon rasvaa, vaikka paino ei laskisikaan.

– Vatsalihasten treenaaminen ei erityisemmin vaikuta, vaan tarvitaan pitkäkestoista kuntoa parantavaa liikuntaa, esimerkiksi reipasta kävelyä.

Paras liikuntamuoto on sellainen, joka tuottaa iloa. Silloin sitä jaksaa harrastaa.

– Kaikki hyöty- ja harrasteliikunta on hyväksi. Salilla käyminen ja aerobinen liikunta auttavat yhtä lailla, Valle sanoo.

Liian lyhyillä yöunilla on useita kytköksiä ylipainoon ja näin myös vyötärölihavuuteen. Kannattaakin nukkua enemmän ja huolehtia muutoinkin jaksamisestaan.

– Stressi nostaa kortisolitasoja, joka taas altistaa vyötärölihavuudelle, Heikius muistuttaa.

Esko Yliaskan ystävät eivät ole tunnistaa miestä. "Yli sadan voipaketin verran on painoa lähtenyt", hän kertoo. Kuvat: Margarita Polenina, Helena Rännäli

Jämerä ja tukeva mies. Sellaiseksi Esko Yliaska kuvailee itseään ennen koronaa.

– Paino alkoi nousta armeijan jälkeen vuonna 1978. Enimmillään se kävi jopa 150 kilossa, hän muistelee.

Käänteentekeväksi muodostui kevään 2020 ”kotiaresti” koronan vuoksi. Rovaniemeläisen Yliaskan, 65, päivät kuluivat kotona yhdessä lomautettuna olleen Rita-vaimon kanssa. Se tarkoitti, että painoa tuli hiljakseen koko ajan lisää.

Ylipaino asettui tukevasti myös miehen vyötärölle.

Lisäkilot huolestuttivat, mutta vasta toukokuinen puhelinsoitto muutti suunnan.

– Olen joskus laihduttanut Cambridge-ohjelmalla ja kortistoihin oli jäänyt yhteystietoni. Valmentaja Pauliina Mulari soitti yllättäen ja teki tarjouksen laihdutusohjelmasta, Yliaska kertoo.

Yön yli mietittyään pariskunta päätti lähteä mukaan. Painoa Esko Yliaskalla oli ensimmäisessä punnituksessa 136,1 kiloa. Pituutta miehellä on 180 senttiä.

Alku oli hankala, sillä isolla miehellä oli nälkä. Esko Yliaska korvasi kahden ensimmäisen viikon aikana kaikki päivittäiset ateriat neljällä ateriankorvikkeella eli esimerkiksi pirtelöllä, patukalla, keitolla ja puurolla. Lisäksi hän joi noin kolme litraa nestettä päivässä.

Seuraavassa vaiheessa mukaan otettiin yksi tavallinen ateria, joka sisälsi lihaa tai kalaa sekä vihanneksia. Siitä siirryttiin vaihe vaiheelta kohti normaalia, lautasmallin mukaista ateriointia.

– Kun tulosta alkoi tulla, mieliala kohosi ja innostus kasvoi.

Ruokavalion rinnalla mies alkoi liikkua. Entinen 300–400 metrin köpöttely vaihtui pidemmiksi kävelylenkeiksi, pyöräilyksi sekä talvella hiihdoksi.

– Yllättävää oli se, kuinka nopeasti jaksoin liikkua enemmän. Pidän erityisesti kävelylenkeistä, mutta pyöräily on niille hyvää vaihtelua. Kesällä tuli pyöräiltyä 30 kilometriä päivässä.

Jaksamisen ohella Yliaska kertoo verenpaineensa parantuneen. Myös astmaoireet ovat pysyneet paremmin kurissa.

– Ystävät eivät ole tuntea minua. He kysyvät varovasti, onko jotain sattunut, kovasti kutistunut Yliaska kertoo.

Sadan kilon rajapyykki rikkoutui joulukuussa.

Tällä hetkellä Yliaska painaa 80 kiloa. Sisäelimiin kertyneen viskeraalisen rasvan taso on alentunut 28,4:stä 8,0:aan.

Valmentajan käyttämän kehonkoostumusmittarin mukaan terveellisenä tasona pidetään lukemaa 1–9, korkeana 10–14 ja erittäin korkeana 15–30.

– Olemme sopineet Pauliinan kanssa, että painoni pysyy 80 kilossa – kahden kilon poikkeama suuntaan tai toiseen on ok, Yliaska kertoo.

Hän kokeekin laihdutusmatkansa vaikeimmaksi kohdaksi juuri painon pitämisen kurissa.

– Painoa alkaa hyvin äkkiä kertyä, jos liikunta jää vähiin mutta ruoka maistuu.

Painonsa kanssa kamppailevia Yliaska kehottaa lähtemään hakemaan muutosta rohkeasti.

– Jos et saa itseäsi yksin niskasta kiinni, ota kaveri mukaan. Minun onneni on ollut vaimo, joka on jakanut saman matkan. Olemme pudottaneet painoa yhteensä 77 kiloa.

Vyötärönympärys

Näin mittaat

Vyötärömitta mitataan 1–2 senttiä navan yläpuolelta paljaalta iholta.

Mittanauhan tulee olla yhtä korkealla edestä, takaa ja sivuilta. Mittanauha ei saa kiristää eikä olla liian löysällä.

Vyötärönympärystä mitattaessa painon tulee olla tasan molemmilla jaloilla. Ensin hengitetään sisään ja sitten ulos ja mittanauhan lukema katsotaan uloshengityksen lopuksi.

Lähde: Sydänliitto

Lihavuuslääke Kela-korvauksen piiriin

Lihavuutta voidaan hoitaa myös lääkkeillä. Ne eivät ole yksinään otettavia ihmepillereitä, vaan tukevat elintapamuutoksia.

Suurin este lihavuuslääkkeiden käytössä on ollut niiden kalleus. Lääkkeiden hintalautakunta päätti kuitenkin keväällä, että yksi lääke, liraglutidi, on rajoitetusti peruskorvattava lihavuuden hoidossa heinäkuun alusta alkaen.

Ehtona on, että potilaan painoindeksin on oltava vähintään 35, hänellä on diabeteksen esiaste ja joko verenpaine- tai kolesterolilääkitys.

Ylilääkäri André Heikius pitää Kela-korvausta merkittävänä.

– Tämä on hieno uutinen: lääke on avuksi monelle suomalaiselle.

Liraglutidi on ihon alle pistettävä hormoni. Laihdutuslääkkeenä sen kauppanimi on Saxenda, ja se säätelee ruokahalua lisäämällä kylläisyyden tunnetta ja vähentämällä näläntunnetta.

– Lääkettä saaneiden potilaiden mukaan heidän mielitekonsa ovat vähentyneet ja annoskokonsa pienentyneet, Heikius kertoo.

Hänen mukaansa tutkimustulokset osoittavat, että lääke tuo noin yhdeksän prosentin painonpudotuksen vuodessa, mutta se ei onnistu ilman samanaikaisesti toteutettavaa elintapamuutosta.

Kommentoi

Palvelut