Hyvinvointi: Ruotsissa asuva suomalaissyntyinen Anna Bucquet, 69, sairasti covid-19:n ja huomasi, että oireita tai suojautumista ei oteta Ruotsissa aivan tosissaan – "Ihmiset hyppäsivät tien toiselle puolelle, kun näkivät minut maskissa"

Moni iäkäs ruotsinsuomalainen kokee, että Ruotsi on pettänyt heidät ja että Suomi huolehtii vanhuksistaan paremmin, sanoo korona-ajan kirjoituksia kerännyt Markus Lyyra.

Anna Bucquet uskoo, että Suomen ja Ruotsin erilainen historia on yksi selitys sille, ettei Ruotsissa ole reagoitu yhtä nopeasti ja tehokkaasti koronakriisiin kuin Suomessa. Tiina Kantola

Katariina Hakaniemi

Monen ruotsinsuomalaisen käsitys Ruotsista on muuttunut koronan aikana. Muutos on ollut huonompaan suuntaan.

Näin sanoo Ruotsinsuomalaisten arkiston puheenjohtaja Markus Lyyra. Arkisto kerää parhaillaan ruotsinsuomalaisilta kirjoituksia korona-ajan kokemuksista. Kirjoituksia on jutun kirjoittamishetkellä tullut kymmenkunta, joten otos on pieni mutta suuntaa antava.

Moni kirjoittajista on Lyyran mukaan tullut Ruotsiin nuorena, 1960-luvun lopulle osuneen massamuuton aikana. He ovat antaneet Ruotsille työpanoksensa, terveytensä ja verorahansa.

Nyt korona on tilastojen mukaan kurittanut erityisesti heitä ja heidän omaisiaan. Se ei tunnu reilulta ja herättää pelkoa. Jotkut kokevat, että Suomi on huolehtinut omista vanhuksistaan paremmin kuin Ruotsi.

– Kirjoituksista huokuva katkeruus Ruotsia kohtaan on uutta. Aikaisemmin ihmiset ovat olleet kiitollisia Ruotsille, joka on antanut heille työtä ja hyvän elämän, Lyyra sanoo.

Markus Lyyra on kerännyt ruotsinsuomalaisten kirjoituksia korona-ajalta. Markus Lyyran arkisto

Kirjoituksista huokuva katkeruus Ruotsia kohtaan on uutta.

Markus Lyyra

Tukholman keskustassa asuva Anna Bucquet, 69, muutti ensimmäisen kerran Suomesta Ruotsiin ylioppilaaksi päästyään. Hän on asunut välillä Ranskassa ja Helsingissä mutta asuu nykyään taas Ruotsissa – ja arvelee jäävänsä sinne tällä kertaa pysyvästi.

Bucquet väistää kysymyksen siitä, kummassa maassa viruksenvastainen taistelu on hoidettu paremmin.

– Kamppailu on kesken. Voittajaa ei voi vielä julistaa, hän sanoo diplomaattisesti.

Bucquet näkee silti eroja Suomen ja Ruotsin koronastrategioissa ja ymmärtää myös historialliset syyt erojen takana. Yli 200 vuotta rauhan aikaa elänyt Ruotsi ei ole varautunut kriiseihin samalla tavalla kuin Suomi. Asenne vaaroja kohtaan on siksi länsinaapurissa huolettomampi.

– Koronaa ei oteta Ruotsissa tosissaan. Joskus tuntuu, että lääkäritkään eivät usko kaikkea, mitä heille kertoo oireista, Bucquet sanoo.

Ruotsalaisia ei saa pakottaa tai kieltää.

Anna Bucquet

Bucquet pohtii myös, ollaanko Ruotsissa liian hidasliikkeisiä koronan torjunnassa. Hän uskoo, että Suomi on pärjännyt hyvin siksi, että täällä on totuttu reagoimaan kriiseihin nopeasti.

– Ruotsissa vasta diskuteerataan eli keskustellaan asioista, kun Suomessa jo toimitaan. Se nähtiin jo tsunamin aikana, Bucquet sanoo.

Hän myöntää kaipaavansa vahvempaa johtajuutta koronakriisin ratkaisemiseksi. Ruotsissa luotetaan hänen mukaansa voimakkaiden ohjeistusten sijaan lempeisiin suosituksiin.

– Ruotsalaisia ei saa pakottaa tai kieltää, hän kuvailee.

Bucquet sairasti koronan vuosi sitten huhtikuussa ja kärsi sen aiheuttamista oireista yli puoli vuotta. Hän ei tiedä, mistä taudin sai.

– Mihinkään koronatestiin en silloin päässyt, mutta sen jälkeen minulle on tehty kolme vasta-ainetestiä, hän kertoo.

Ensimmäiset kaksi osoittivat, että Bucquet oli sairastanut koronan. Tämän vuoden helmikuun testi osoitti hänen mukaansa, ettei vasta-aineita enää ole. Nyt hän on saanut ensimmäisen koronarokoteannoksen.

– Covid-19 on kamala tauti, en soisi kenenkään saavan sitä. Vaikka pärjäsin ilman sairaalahoitoa, olo oli välillä niin heikko, ettei kännykkä pysynyt kädessä. Vointi vaihteli suuresti: saatoin olla aamulla ihan kunnossa ja pian yli 38 asteen kuumeessa.

Hän kertoo käyttäneensä maskia jo ennen kuin sairastui.

– Ihmiset melkein hyppäsivät tien toiselle puolelle vielä vuosi sitten, kun näkivät minut maskissa, Bucquet kertoo.

Ruotsissa ei hänen mukaansa vieläkään juuri käytetä maskia, vaikka sitä suositellaan.

– Julkisessa liikenteessä ehkä joka kolmannella on maski.

Anna Bucquet kaipaa teatteriin ja tanssilattialle. Hän sairasti koronan vuosi sitten. Tiina Kantola

Bucquet myöntää, että hänen elämänsä on muuttunut koronan myötä. Seurallisena hän kaipaa teatteriin ja tanssilattialle.

– Viereinen uimahalli on onneksi ollut auki, joten siellä olen käynyt.

Markus Lyyra tunnistaa keräämistään kirjoituksista kaipuun normaalielämään. Hänen mukaansa Tukholmassa ja muissa ruotsinsuomalaisten suosimissa kaupungeissa surraan nimenomaan aktiivisen elämän kuihtumista.

Suomi-seurat ovat joutuneet lyömään ovensa säppiin, ja yksinäisyys on lisääntynyt.

– Moni ruotsinsuomalainen on myös menettänyt koronalle jonkun tutun. Tällainen tulee iholle ja lisää huolta ja epävarmuutta, Lyyra sanoo.

Myös Bucquet oli huolissaan ystävättärestä, joka sairastui koronan vakavaan muotoon viime vuonna ja joutui sairaalaan. Ystävätär kuitenkin selvisi koettelemuksesta.

– Tällä hetkellä olen kiitollinen siitä, että myös hän parani ja että minäkin saan jatkaa elämääni, Bucquet sanoo.

Hänellä on rauhallinen olo eikä hän pelkää. Hän kokee olevansa turvassa Ruotsissa.

– En ota asioita enää niin vakavasti. On helpompi elää niin, hän sanoo

Hän

Anna Bucquet

Syntynyt vuonna 1951 Jyväskylässä, varttunut Helsingissä.

Asuu Tukholmassa.

Kaksi lasta ja viisi lastenlasta. Kaikki asuvat Ruotsissa.

Kiinteistönvälittäjä ja yrittäjä.

Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalainen.

Harrastaa kulttuuria

Motto: Elämä on parasta, kun on elossa.

Taustat

Moni kuuluu ikänsä puolesta riskiryhmään

Kymmenen ja puolen miljoonan asukkaan Ruotsissa oli huhtikuun puolenvälin jälkeen kuollut koronaan noin 13 800 ihmistä. Suomessa, jonka väkiluku on noin 5,5 miljoona, luku oli samaan aikaan alle 900.

Ruotsissa koronaan liittyvät kuolemat koskettivat ensimmäisen aallon aikana etenkin Suomessa syntynyttä väestöä. Suomessa syntyneiden osuus koronaan liittyvistä kuolemista oli Ruotsin kansanterveysviraston Folkhälsomyndighetenin mukaan vielä viime kesänä moninkertainen Ruotsissa syntyneisiin verrattuna.

Virasto on luvannut tuoreen, synnyinmaakohtaisen raportin lähiaikoina.

Ruotsin suomenkielinen radio, Sveriges Radio Finska, keräsi ja julkaisi loppuvuodesta 2020 päivitetyt tiedot tilanteesta.

Radion uutispäällikkö Taneli Männikkö kertoo, että lokakuun 19. päivään mennessä – jolloin koronaan liittyvien kuolemien määrä maassa oli 5 827 – Suomessa syntyneitä kuolleista oli 319. Se oli 5,5 prosenttia kaikista tapauksista.

Myös Dagens Nyheter -lehti kertoi maaliskuussa, että suomalaistaustaisten suuri osuus näkyy edelleen kuolleisuustilastoissa, joskin tilanne on tasoittunut.

Ruotsinsuomalaisten arkiston puheenjohtaja Markus Lyyra uskoo, että suurin yksittäinen selitys suomalaistaustaisten kuolleisuuslukuihin on korkea ikä. Hän muistuttaa, että moni ensimmäisen polven ruotsinsuomalainen on syntynyt 1940-luvulla ja kuuluu siksi riskiryhmään.

Monella terveys on saattanut olla huono jo ennen koronaa, sillä taustalla on usein pitkiä työuria fyysisesti raskaissa töissä. Myös elintavat ovat voineet altistaa verenpaineelle ja ylipainolle, Lyyra pohtii.

Ruotsissa asuva, suomalaissyntyinen Anna Bucquet uskoo myös, että Suomessa syntyneiden korkea kuolleisuus liittyy nimenomaan ikään, kuormittavaan työhön ja elintapoihin.

Hän huomauttaa kuitenkin, etteivät kaikki ruotsinsuomalaiset ole työskennelleet tehtaassa Ruotsissa. Hän on itse esimerkiksi tehnyt pitkän uran kiinteistönvälittäjänä Tukholmassa, ja monet hänen omista ruotsinsuomalaisista tuttavistaan ovat niin ikään toimisto- tai virastotöissä.

Kommentoi

Palvelut