Rahapelit: Yli 1 300 suomalaisesta on tullut lottomiljonääri, ja monella unelma elää joka lauantai – "Ostaisin omakotitalon ja matkustaisin kirkkaiden vesien äärelle", Pasi Harjula, 29, sanoo

Verkkokyselyyn vastanneista 70 prosenttia pelaa lottoa tai muuta rahapeliä viikoittain. Jos jättipotti osuisi kohdalle, suurin osa maksaisi velat pois ja auttaisi läheisiään.

Pasi Harjula ei ripustaisi hanskoja naulaan, vaikka voittaisi merkittävän summan esimerkiksi Lotossa. Mikko Makkonen

Katariina Hakaniemi

Kun veikkaus on vetämässä, voi hetken unelmoida vaikka mistä. Se on tärkein syy rahapelien pelaamiseen.

Näin voi päätellä lehtemme rahapeliaiheisen nettikyselyn tuloksista. 353 vastaajasta 42 prosenttia kertoi, että pääasiallinen syy pelaamiseen on se, että on hauska haaveilla voitosta.

Muut vastausvaihtoehdot saivat vain noin kymmenen prosentin kannatuksen. Niitä olivat muun muassa halu päästä pois työelämästä ja toive äkkirikastumisesta.

Neljännes vastaajista maksaisi velat pois, ja yhtä moni auttaisi läheisiään, jos saisi miljoonavoiton. Joka kymmenes sijoittaisi tai säästäisi suurimman osan. 15 prosenttia ottaisi lopputilin.

Joensuulainen fysioterapeutti Pasi Harjula, 29, tietää, mitä tekisi, jos päävoitto napsahtaisi kohdalle: hän hankkisi ensi töikseen uuden auton ja asunnon. Samoin tekisi 15 prosenttia verkkokyselyyn vastanneista.

– Ostaisin omakotitalon järvenrannalta. Parasta olisi, jos talo olisi hirsinen ja ympärillä olisi kunnon piha, Harjula sanoo.

Jokin dementia pitäisi varmasti tulla, että uskaltaisin jättää lottoamatta.

Eija Pellikka

Vaikka Harjula on alun perin kotoisin Miehikkälästä Kymenlaaksosta, hän hankkisi kotinsa nykyisiltä kotikonnuiltaan. Tällä hetkellä hän asuu kerrostalossa puolisonsa ja viisivuotiaan lapsensa kanssa.

Uuden auton pitäisi mieluiten olla urheiluauto tai amerikanrauta.

– Tehoja saisi olla sen verran, että tuntuu, hän sanoo.

Myös matkustelu kiinnostaisi Harjulaa. Kaukaisin paikka, jossa hän on tähän mennessä käynyt, on Egypti. Jos rahaa olisi mielin määrin, Harjula matkustaisi ”jonnekin, missä on kirkkaat vedet ja viidakkoa”.

Harjula on vieraan palveluksessa ja arvelee, että jättipotin turvin hän järjestelisi työkuviot uusiksi. Raha antaisi hänelle mahdollisuuden kokeilla jotain uutta. Laakereilleen hän ei jäisi lepäämään.

– Saattaisin perustaa jonkin kaupan.

Pasi Harjula pelaa rahapelejä harvakseltaan, mutta toivo elää aina, kun veikkaus on vetämässä. Mikko Makkonen

Valiolla varastonhoitajana työskentelevä Eija Pellikka, 49, on lotonnut säännöllisesti parikymmentä vuotta. Aina yksi ja sama rivi. Ei tuplauksia eikä muita lisäpelejä.

– Meillä on kimppalotto kaverini kanssa. Laitamme sen aina vuorotellen vetämään, joensuulainen Pellikka sanoo.

Aiemmin hän seurasi arvontaa televisiosta mutta enää ei.

Saldo kahdelta vuosikymmeneltä on miinuksella. Naiset ovat voittaneet vakiorivillään vain kolme kertaa ja silloinkin pienimmän mahdollisen summan.

– Olisikohan kymmenen euroa ollut suurin voitto, Pellikka muistelee.

Hän on melko varma siitä, että vaikka jättipotti tulisi, töitä hän ei lopettaisi.

– Ensin pitäisi maksaa kaikki velat pois. Jos jotain jäisi, auttaisin lapsiani, kolmen alle 18-vuotiaan lapsen äiti sanoo.

Pellikka arvelee jatkavansa kimppalottoa hamaan tulevaisuuteen asti, sillä hän muistaa numerot ulkoa. Riskiä ei voi ottaa.

– Jokin dementia pitäisi varmasti tulla, että uskaltaisin jättää lottoamatta.

Pasi Harjula laskee kuluttavansa lottoamiseen ja veikkaukseen vuodessa 100–200 euroa. Suurin voittosumma – kolmisensataa euroa – on tullut Pitkävedosta. Lotosta hän ei muista koskaan voittaneensa mitään.

Verkkokyselyyn vastanneiden yleisin voittosumma rahapeleistä oli niin ikään joitakin satasia. Kolme prosenttia vastaajista eli yksitoista henkilöä oli joskus saanut niin merkittävän voiton, että sitä voisi kuvailla jättipotiksi.

Harjula ei kuulu himolottoajiin, vaan hän lottoaa vain joitakin kertoja vuodessa. Mutta silloin kun hän pelaa, hän asettuu jännittyneenä katsomaan illan arvontaa – ja on ohikiitävän hetken varma voitostaan.

– Ja kun yksikään numero ei osu kohdalleen, menee taas puoli vuotta pettymyksestä toipumiseen, Harjula sanoo.

Pasi Harjula työskentelee fysioterapeuttina. Hän arvelee, että työkuviot voisivat mennä uusiksi, jos hänestä tulisi rikas mies. Mikko Makkonen

Suomessa on yli 1 300 lottomiljonääriä

Suomen vanhin rahapeli Lotto täytti vuoden 2021 alussa 50 vuotta. Ainakin niin kauan suomalaiset ovat voineet haaveilla rikastumisesta.

Monen toive onkin jo toteutunut: Veikkauksen mukaan Suomeen on puolessa vuosisadassa saatu runsaat 1 300 lottomiljonääriä.

Päävoittajia on huomattavasti enemmän, sillä Loton alkuaikoina voittosummat jäivät usein alla miljoonan ja nykyisinkin potti saattaa jakautua useamman voittajan kesken. Kaikkiaan Lotosta on voitettu yli 3 000 päävoittoa. Päävoiton todennäköisyys on yhden suhde 18,6 miljoonaan.

Suomen kaikkien aikojen suurin lottovoitto on noin 15,6 miljoonaa euroa. Se meni Uuteenkaupunkiin vuonna 2020. Toiseksi suurin lottovoitto, 15,5 miljoonaa, napsahti Lohjalle vuonna 2019.

Toki nykyisin on muitakin pelejä kuin Lotto, ja joissakin pyörivät vielä suuremmat summat. Kansainvälisessä Eurojackpotissa suurin suomalaisvoitto on lähes 92 miljoonaa euroa. Se jakautui 50 hengen porukan kesken Siilinjärvellä vuonna 2019.

Veikkaus raportoi kaksi kertaa vuodessa kokonaispelikatteensa. Vuoden 2019 pelikate oli lähes 1,7 miljardia euroa.

Pelikate tarkoittaa Veikkauksen pelitoiminnan tuottoa, eli siitä on vähennetty pelaajille maksetut voitot.

– Käytännössä pelikate siis kertoo sen, kuinka paljon rahaa suomalaiset hävisivät yhteensä Veikkauksen peleihin vuoden aikana, kertoo Veikkauksen viestintäpäällikkö Pipsa Öhman.

Tuotto käytetään erilaisiin avustuksiin, joista päättävät maa- ja metsätalousminiteriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Veikkaus maksoi vuonna 2019 pelaajille voittoja noin 10,8 miljardia euroa. Luku sisältää myös kaikki peliautomaattien voitot.

Kun puhutaan rahapeleistä, tarkoitetaan kaikkia Veikkauksen pelejä. Arvontapeleillä tarkoitetaan pelejä, joissa on arvonta. Niitä ovat esimerkiksi Lotto, Eurojackpot, Vikinglotto, Jokeri ja Keno.

Myös veikkauspeleillä tarkoitetaan yleensä kaikkia Veikkauksen tarjoamia pelejä, vaikka jotkut vanhemmat pelaajat saattavatkin yhdistää sen Vakioveikkaukseen.

– Tämä johtuu siitä, että vuonna 1940 alkanutta Vakioveikkausta kutsuttiin usein Veikkaukseksi, vaikka sen varsinainen nimi oli Voittajaveikkaus. Se oli tuolloin Veikkauksen ainut peli, Öhman kertoo.

Hänen mukaansa yksi eniten väärin käytetty termi on uhkapelaaminen.

– Sitä käytetään usein synonyyminä kaikelle rahapelaamiselle, mikä ei ole Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan totta, hän sanoo.

Kommentoi

Palvelut