Kaverivippien takia pulassa on myös ihmisiä, jotka ovat ottaneet lainaa auttaakseen läheistään.
Kumpaa tarvitset enemmän, kaveria vai rahaa? Vanha suomalainen sanonta neuvoo miettimään sitä ennen kuin pyytää rahaa lainaksi,
Vippaaminen on kuitenkin yleistynyt. Siihen on kaksi syytä: pikavippejä ei saa enää yhtä helposti kuin ennen, ja korona on kurittanut myös yksityishenkilöiden taloutta. Pienten summien tarve on kasvanut.
Samalla ovat kasvaneet vippaamisesta aiheutuneet ongelmat. Joissain tapauksissa ihmiset ovat ajautuneet taloudellisiin vaikeuksiin, koska ovat itse lainanneet rahaa voidakseen auttaa toista ihmistä.
Ilmiö näkyy Takuusäätiössä, joka auttaa velkakierteessä ja taloudellisesti haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä.
– Meille tulee lähes päivittäin yhteydenottoja, joissa tulee ilmi vippaamista eli kavereilta lainaamista, kertoo Takuusäätiön neuvonnan vastaava asiantuntija Henri Hölttä.
Takuusäätiöstä voi saada neuvontaa oman talouden hallintaan, ja joissain tapauksissa säätiön sosiaalisen pienlainan voi saada pienimuotoisten yksittäisten vippivelkojen maksuun, jos sen lyhentämiseen jää maksukykyä.
– Sitä ei oikeasti ole tarkoitettu tähän vaan välttämättömiin hankintoihin. Velkojen järjestelyyn meillä on erikseen järjestelylainan takaus, Hölttä painottaa.
Vaikka vippaamisen tiedetään olevan ongelmallista, moni on valmis auttamaan kaveria tai sukulaista. Useimmat antavat muutamia kymppejä, mutta yksityiset lainaavat myös huomattavia summia.
Useimmiten takaisinmaksu toimii ongelmitta, mutta velkoja jää myös kuittaamatta. Takuusäätiöltä pyydetään myös tähän apua.
– Meiltä kysytään, mitä keinoja on saada lainatut rahat takaisin. Usein nimenomaan lainan antanut on meihin yhteydessä, Hölttä kertoo.
Vippejä antavat tietävät, että lainaamisessa on riskinsä, ja moni mieltääkin pikkuvipit enemmänkin avustuksina kuin lainoina. Jos joku menettää olemassa olevia rahojaan, se vielä kestetään. Kaverista voi tosin tulla entinen kaveri.
– Mutta jos joku ottaa itse lainaa voidakseen lainata edelleen kaverille tai sukulaiselle eikä vippiä maksetakaan sopimuksen mukaisesti, kyseessä on taloudellinen hyväksikäyttö, Hölttä linjaa.
Kun raha vaihtaa kavereiden kesken omistajaa, yksi tärkeä asia kannattaa muistaa: velkakirja.
– Vapaamuotoinen velkakirja on aivan pätevä. Myös netistä löytyy helposti hakemalla valmiita velkakirjamalleja, Hölttä neuvoo.
Velkakirjaan kannattaa kirjata velan määrän lisäksi mahdollinen korko, takaisinmaksun ehdot ja maksusuunnitelma. Velkakirjassa pitää olla molempien, sekä velallisen että lainaajan, allekirjoitukset.
Kannattaa myös sopia siitä, miten lainaa maksetaan takaisin. Maksetaanko se kerralla vai osissa, viikoittain, kuukausittain vai pidemmissä ajanjaksossa.
Yksityisten välinen velkakirja on yhtä pätevä kuin mikä muu tahansa velkakirja. Siitä on hyötyä, jos velkaa joudutaan perimään oikeudellisen perinnän kautta.
– Velan voi hakea oikeuden kautta ulosottoon. Tosin henkilöllä, jolle rahaa on lainattu, saattaa usein olla muitakin velkoja ja pienet tulot. Niistä ei juuri saa ulosmitattua. Lisäksi jos henkilöllä on muutakin velkaa, pääomat lyhenevät ulosotossa suhteessa pääomaan, Hölttä selvittää.
Käytännössä: saatavia voi joutua odottamaan kauan.
Velka on mahdollista laittaa myös yksityiseen perintään, mutta se on kallista.
Rahaa pyydetään usein todelliseen tarpeeseen, kuten laskujen maksuun ja ruoan ostamiseen. Isompia summia on saatu auton ostamiseen ja jopa asunnon hankintaan. Mutta lainarahalla myös huvitellaan.
Vippaaminen on yleistynyt, koska laki pikavipeistä on muuttunut.
– Alussa etenkin nuoret ottivat parinsadan euron vippejä. Vuoden 2013 lainmuutos pudotti ne pois, ja moni tarjoaa nyt vain isompia luottoja. Koska pieniä summia ei ole tarjolla, velkasummat ovat lähteneet nousuun.
Lainojen saanti on tänä vuonna vaikeutunut myös tiukentuneen korkokaton vuoksi. Höltän mukaan yhä useammin turvaudutaan läheisiin ja kavereihin.
Jos kaveri ei maksakaan takaisin sovitussa aikataulussa, moni kokee siitä muistuttamisen nolona. Tässäkin velkakirja voi auttaa.
”Kaveripiiri kutistui, kun lopetin lainan antamisen” – näin lukijat kertoivat lainauskokemuksistaan
Noin puolet ihmisistä on lainannut rahaa kavereiltaan ja reilusti yli puolet on lainannut rahaa muille, ilmenee lukijoiden nettikyselyyn antamista vastauksista. Ahkerimpia lainaajia ovat 20–40-vuotiaat. Kyselyyn vastasi 146 henkilöä.
Summat vaihtelevat muutamasta kympistä aina useisiin tuhansiin euroihin. Isoimmat summat on lainattu esimerkiksi auton hankintaan ja jopa asunnon käsirahan maksuun.
Monet tunnistavat ystävien hädän ja haluavat auttaa.
– Muutama ystäväni on pikavippien ja hanskasta lähteneen pelaamisen myötä velkavankeudessa, eikä heillä ole mitään mahdollisuutta päästä veloistaan. Monilla on lisäksi lapsia, joten lainaan heille aika ajoin rahaa lasten ruokaan tai muihin pakottaviin menoihin, yksi vastaajista kertoo.
– Kaverilleni olen lainannut rahaa tupakkaan, bensaan, vakuutusmaksuun, sähkölaskuun, sairauskuluihin. Luultavasti en koskaan saa niitä takaisin. Olen halunnut auttaa päihdeongelmaista ystäväni pääsemään jaloilleen.
– Kaveri oli rahapulassa ja minulla oli antaa.
– Kaveri ei osannut mitoittaa menoja tuloihin ja pyysi aina satasta lainaan vähän ennen tilipäivää. Maksoi aina heti takaisin tilin saatuaan.
Rahaa tarvitaan usein ruokaan tai laskujen maksuun. Pienillä vipeillä arki saadaan sujuvaksi.
– Äidiltä olen lainannut yllättävissä tilanteissa isompia summia. Pieniä summia olen saattanut lainata vaikka työkaverilta, jos rahapussi on jäänyt kotiin ja eväät pitäisi saada ostettua. Kavereille lainataan myös samassa tilanteessa.
– Nuorena opiskelijana tuli vanhemmilta lainattua. Nyt työelämän aikana olen auttanut ystäviäni välttämättömissä laskuissa ja muissa arkihankinnoissa.
Useimmiten rahat myös maksetaan takaisin. Velkakirjan tekeminen on poikkeus.
– Lainasummat olen kirjannut ylös, ja olen pitänyt huolen, että he maksavat velat takaisin, yksi lukija kuvailee.
– Sain takaisin, mutta melkein vuosi siihen meni. Lopulta asetin aikarajan, meni senkin yli, mutta parissa osassa sain rahat takaisin. Nykyään ollaan vain hyvänpäiväntuttuja. Maksettuaan pyysi vielä kerran lainaa, mutta kieltäydyin.
– Kun suhtautuu kaverille tai ystävällekin annettuun lainaan jo lähtökohtaisesti lahjoituksena, säästyy pettymyksiltä, eräs lukija kirjoittaa.
Maksamattoman velan hintana voi olla ystävyys. Mutta ystävyyttä pidetään myös niin arvokkaana, että rahan ei anneta vaikuttaa siihen.
– Kaveripiiri kutistui ja parani, kun lopetin lainan antamisen.
– Jatkuvat rahapyynnöt vaikuttivat kaverisuhteeseen niin, ettei tee enää mieli kysellä kuulumisia häneltä, ettei hän vain pyydä jälleen rahaa. Toivottavasti hän saa asiansa kuntoon.
– Sain viiden vuoden kuluttua, huumorilla on asiaa käsitelty. Raha on vain rahaa, hyvää ystävää ei kannattanut sen takia menettää.
– Ei kavereita rahan takia hylätä. Jätän ehkä seuraavan erän lainaamatta, jos ei maksa, mutta ei se muuhun vaikuta.
– Maksoin kaverin vuokran, 500 euroa. Tätä hän ei ole edes yrittänyt lyhentää. Aikaa kymmenen vuotta. Ei jaksa rahan takia välejä kuitenkaan polttaa. Rahahanat vain ovat kiinni sinne suuntaan.