Matkailu: Syöte sopii laskettelun lisäksi hyvin myös patikointiin ja pyöräilyyn – samalla reissulla kannattaa käydä kurkistamassa Korouoman rotkolaaksoon Posiolla

Repaleinen Syötteen kansallispuisto jakautuu kolmen kunnan alueelle. Koronavuosi on tuonut sinnekin lisää kävijöitä.

Hotelli Iso-Syötteen pihalta pääsee tunturin huipulle. Laura Määttänen

Laura Määttänen

Kilometri toisensa perään on vain suota, metsää ja hiljaisuutta. Ihminen on täysin sivuosassa. Luonto on täällä se, joka hallitsee.

Joitain jälkiä ihmisestä on havaittavissa, muutakin kuin jokunen auto Rytivaaran kierroksen lähtöpaikalla. Vanha niittysauna on aikoinaan palvellut heinänkeruussa ollutta väkeä.

Rytivaaran laella ihminen ja mennyt aika tulevat tähän hetkeen. Syötteen erämaahan rakennettiin Rytivaaran torppa vuonna 1852.

Rytivaaran kruununmetsätorppa sijaitsee Rytivaaran kierroksen varrella. Varaustuvassa voi yöpyä. Laura Määttänen

Vajaat parikymmentä vuotta myöhemmin torpasta tuli virallisesti kruununmetsätorppa, eli valtio sopi asukkaan kanssa torpparin oikeuksista ja velvollisuuksista. Rytivaarassa oli elämää 1950-luvulle asti.

Edelleen siellä seisoo niin torppa kuin monta muutakin pihapiirin rakennusta, muun muassa keittokota, aitta ja sauna. Metsähallitus alkoi entisöidä niitä vuonna 2001, ja ne jouduttiin rakentamaan liki kokonaan uudelleen. Nykyisin Rytivaarassa voi taas yöpyä varaustuvassa.

Poroja näkyy Syötteen seudulla paljon. Laura Määttänen

Pudasjärven Rytivaara on osa vuonna 2000 perustettua Syötteen kansallispuistoa. Kartalla pirstaleinen puisto sijaitsee kolmen kunnan – Pudasjärven, Posion ja Taivalkosken – alueella. Posiolla patikoija kulkee jo Lapin puolella.

Kansallispuistossa voi nähdä muun muassa rinnesoita, korkeita harjuja ja syviä uomia, rakkakivikoita ja viitteitä vanhasta kaskiviljelystä.

Koronavuosi on tuonut myös Syötteen kansallispuistoon aiempaa enemmän kävijöitä. Viime vuonna siellä vieraili 77 300 ihmistä, tänä vuonna määrä todennäköisesti kasvaa paljon.

– Kesä ja syksy ovat olleet vilkkaampia aiempiin vuosiin verrattuna. Kansallispuiston käyntimäärä kasvoi kesäkuussa 80 prosenttia ja heinäkuussa 105 prosenttia, asiakasneuvoja Juho Niemelä Syötteen luontokeskuksesta kertoo.

Lapsiretkeilijöitä varten Syötteelle on tehty Peikkopolku. Laura Määttänen

Maastopyöräilijöitä tulee alueen poluilla usein vastaan. Hyvin suosittu on esimerkiksi 19 kilometrin mittainen Syötteen kierros.

Viime juhannuksena Iso-Syötteelle avattiin hissipyöräilypuisto. Siellä noustaan hissillä pyörän kanssa ylös ja tullaan alas merkittyjä ratoja pitkin.

Syöte on Suomen eteläisin tunturialue, ja se tunnetaan myös laskettelu- ja hiihtokohteena. Hiihtokeskustunnelman voi tavoittaa syksylläkin tunturimarketin ja sen kupeessa olevan pubin ympäristössä. Poluilla sen sijaan on rauhallista kulkea, vaikka väkeä onkin tavallista enemmän.

– Maastossa yöpyvien määrä on lisääntynyt. Yhä useampi on tänä vuonna suunnannut sinne teltan tai riippumaton kanssa, Niemelä sanoo.

Vesi virtaa alas Korouoman jyrkänteiltä. Laura Määttänen

Seudulla on myös lukuisia muita patikointireittejä kansallispuiston ulkopuolella muun muassa Iso-Syötteen retkeilyalueella.

Kuusamon hienoille ja suosituille poluille on satakunta kilometriä. Viime vuosina moni on innostunut Posiolla sijaitsevasta Riisitunturin kansallispuistosta, jonka parkkipaikka sai juuri kaivatun laajennuksen.

Posiolla kannattaa käydä katsomassa myös Korouoman suojelualue, josta kunnassa toivotaan seuraavaa kansallispuistoa. Sinne on Syötteeltä noin 110 kilometriä.

Korouoma on 30 kilometriä pitkä laakso ja osa satojen miljoonien vuosien ikäistä kallioperän ruhjevyöhykettä. Talvella seinämiä pitkin valuvat pienet purot jäätyvät jääputouksiksi. Korouoma onkin jääkiipeilijöiden suosiossa.

Kanjonin pohjalla kulkee Korojoki, ja alueella on muun muassa reheviä tulvaniittyjä, lehtomaisia metsiä ja erityyppisiä soita.

Yksin Korouoma saattaa olla kansallispuistoksi liian pieni, sillä puistoksi ehdotetun alueen koko on noin 2 600 hehtaaria. Esimerkiksi Riisitunturi on kooltaan runsaat 7 000 hehtaaria.

Ehdotettuun alueeseen voitaisiin liittää siihen yhteydessä oleva, valtion omistama noin 4 500 hehtaarin alue ja ehkä myös viereinen, Rovaniemen puolella sijaitseva 400 hehtaarin Autin alue.

– Meillä on ajatuksena, että kansallispuiston vieressä olisi varattu alueita matkailuaktiviteeteille, Posion kunnan elinkeinopäällikkö Veli-Matti Ruotsalainen sanoo.

Korouoman rengasreitti Koronjää on viisi kilometriä pitkä ja maastoltaan vaihteleva. Laura Määttänen

Korouomassa on jo reittejä ja taukopaikkoja, joten kansallispuiston perustaminen tarkoittaisi lähinnä vain kunnostustöitä. Ruotsalaisen mukaan Korouoman kansallispuisto olisi nykyisessä koronatilanteessa erinomaisen kustannustehokas vaihtoehto.

–  Kaikki tarvittavat rakenteet ovat jo olemassa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Sitä on tietysti mietittävä, miten reitit kestävät sen, että kävijämäärä lisääntyy, Ruotsalainen sanoo.

Posio sai äskettäin Visit Finlandin kestävän matkailun Sustainable Travel Finland -merkin ensimmäisenä suomalaisena matkailualueena.

– Ulkomaisten matkailijoiden kannalta kansallispuiston status on tärkeä: he löytävät usein kohteensa googlettamalla kansallispuistoja. Mikäli Korouoman kansallispuisto toteutuu, on Posion kunta jo suunnitellut Riisitunturin, Syötteen ja Korouoman kansallispuistoille yhteistä infokeskusta Posion keskustaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Palvelut