Terveys: Pallolaajennus ei paranna sepelvaltimotautia mutta avaa ahtaita väyliä – Virva Leimuvirta, 52, tunsi itsensä huonovointiseksi, ja pian tulikin lähtö pallolaajennukseen: "Se oli täydellinen sokki"

Pallolaajennus on sepelvaltimotaudin yleisin niin sanottu kajoava hoitomuoto.

Kardiologi tekee pallolaajennuksen paikallispuudutuksessa ranne- tai nivusvaltimon kautta. AOP/Alamy

Eija Marja-aho

Sepelvaltimotauti saattaa pysyä kurissa lääkityksen ja terveellisten elintapojen avulla, mutta aina ne eivät riitä.

Pallolaajennus on sepelvaltimotaudin yleisin niin sanottu kajoava hoitomuoto. Se avaa sepelvaltimossa olevan ahtauman tai tukoksen ja päästää veren virtaamaan sydänlihakseen.

Ensimmäinen pallolaajennus tehtiin Sveitsissä vuonna 1977. Aiemmin sepelvaltimossa olevia tukoksia hoidettiin vain ohitusleikkauksella, mutta niiden määrä on pallolaajennusten myötä vähentynyt oleellisesti.

Pallolaajennukset yleistyivät Suomessa 1990-luvulla.

Suomessa tehtiin viime vuonna Suomen Kardiologisen Seuran tilastojen mukaan 14 081 pallolaajennusta. Ohitusleikkauksia kirjattiin 1 322.

Tyypillisimmin pallolaajennus tehdään sydäninfarktin yhteydessä.

Pallolaajennus on yksi keino avata ahtaimpia väyliä, mutta sairautta se ei poista.

Anna-Mari Hekkala

– Aina jos joutuu akuutin sepelvaltimokohtauksen takia sairaalaan, tehdään varjoainekuvaus. Siinä selviää, pitääkö samalla tehdä myös pallolaajennus, Sydänliiton ylilääkäri, kardiologian erikoislääkäri Anna-Mari Hekkala sanoo.

Pallolaajennuksia tehdään myös suunnitellusti.

– Suomessa sepelvaltimotaudin ykköstutkimus on edelleen rasituskoe. Viime aikoina on tehty yhä enenevässä määrin sepelvaltimoiden tietokonekuvauksia, Hekkala mainitsee.

Oireiden ja tutkimusten perusteella arvioidaan varjoainekuvauksen ja mahdollisen pallolaajennuksen tarve.

– Kaikkia sairaita kohtia ei avata pallolaajennuksella. Jos potilas on lääkityksellä täysin oireeton, voi olla, että jatketaan lääkkeillä. Toimenpiteen hyödyt ja haitat arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Hekkalan mukaan potilaat ahdistuvat joskus siitä, että esimerkiksi 50 prosentin ahtaumaa ei lähdetä avaamaan.

– Se on vielä aivan riittävä väylä. Kun suonen sisäosasta alkaa olla 70 prosenttia ahtautunut, väylä on jo ahdas. Joskus taas ahtaumat ovat pienemmissä verisuonihaaroissa eikä avausta tarvita.

Ahtautunut sepelvaltimo laajennetaan pallokatetrin avulla. Sen jälkeen ahtaumakohtaan asennetaan tukiverkko eli stentti. Sen tehtävänä on pitää suoni paremmin auki. AOP/Alamy

Kardiologi tekee pallolaajennuksen paikallispuudutuksessa ranne- tai nivusvaltimon kautta.

Toimenpiteessä valtimoon ohjataan pallokatetri, jonka kulkua seurataan röntgenlaitteella. Sepelvaltimon ahtauman kohdalla pallo laajennetaan paineen avulla, jolloin se puristaa tukkeuman suonen seinämää vasten ja avaa suonen.

Samalla ahtaumakohtaan asennetaan yleensä tukiverkko eli stentti, joka pitää suonen paremmin auki.

Valtaosa pallolaajennuksista sujuu hyvin. Joskus ahtaumaa ei saada avattua tai toimenpiteen yhteydessä syntyy jokin haitta.

– Yleensä pallolaajennus tehdään ranteen kautta. Toimenpiteen yhteydessä saattaa ranteeseen tulla verenpurkauma tai rannevaltimo vaurioitua, Hekkala mainitsee.

– On myös mahdollista, että avattavasta, sairaasta verisuonesta lähtee töhnää, joka aiheuttaa pienen infarktin. Verisuoni saattaa joskus revetä, kun sitä paineen avulla laajennetaan.

Pallolaajennuksen hyödyn potilas huomaa yleensä heti. Olo kohenee, kun veri alkaa jälleen virrata ahtautuneessa kohdassa. Anu Mattila

Pallolaajennuksen hyödyn potilas huomaa yleensä heti.

– Olo kohenee välittömästi, kun veri alkaa jälleen virrata tukkeutuneessa kohdassa, Hekkala sanoo.

Sairausloman pituus vaihtelee riippuen potilaan ammatista ja siitä, onko pallolaajennus tehty sydäninfarktin yhteydessä vai suunnitellusti.

– Sairauslomaa voi saada muutaman päivän tai jopa useita viikkoja. Esimerkiksi ammattiautoilijan sairausloma on toimistotyöläisen sairauslomaa pidempi, Hekkala mainitsee.

Valtimoon tehty pisto paranee noin viikossa. Sen jälkeen voi aloittaa liikuntaharrastukset.

Pallolaajennus voidaan joutua tekemään uudelleen ja joskus useita kertoja, jos sepelvaltimotaudin oireet uusivat.

– Pallolaajennuksen tarve pohditaan huolellisesti, jotta saadaan paras hyöty muttei oteta liikaa riskejä.

Hekkala muistuttaa, että sepelvaltimotauti on krooninen sairaus.

– Pallolaajennus on yksi keino avata ahtaimpia väyliä, mutta sairautta se ei poista. Sepelvaltimotaudissa aivan oleellisia ovat lääkehoito sekä elintapahoito eli liikunta, sydänterveellinen ruokavalio ja tupakoimattomuus.

Pallolaajennuksen tarve tuli täytenä yllätyksenä

Vantaalaiselle Virva Leimuvirralle jäi vain ambulanssimatkan verran aikaa sopeutua ajatukseen, että hänen sydämensä tarvitsee pallolaajennuksen.

– Vaikka aikaa oli vähän, ehdin pelätä kunnolla, sillä minulla on hyvä mielikuvitus. Ajatukseni olivat lopulta niin järjettömiä, että ne melkein naurattivat, hän muistelee.

Nyt 52-vuotias Leimuvirta sai vuosi sitten huhtikuussa sydäninfarktin. Olo oli ollut todella huono pari päivää, mutta kun uni oli hukassa eikä ruoka maistunut, hän ajatteli heikon olon johtuvan siitä.

– Työpäivän jälkeen olo huononi entisestään. Olin menossa bussilla kotiin, kun tajusin, että se kulkee Peijaksen sairaalan kautta. Päätin mennä sinne, kun tuntui, että kuolen.

Hiki valui, oksennus oli tuloillaan eivätkä jalat meinanneet kantaa. Leimuvirralle ei tullut missään vaiheessa mieleen, että kyseessä voisi olla sydänongelma.

– Hoitajakaan ei ensiksi hoksannut, mutta onneksi hän lähetti minut sydänfilmiin. Sen jälkeen tulikin kiire. Minulle sanottiin, että se on nyt lähtö Meilahteen ja pallolaajennukseen.

– Se oli täydellinen sokki.

Virva Leimuvirralle tehtiin pallolaajennus sydäninfarktin yhteydessä. Virva Leimuvirran kotialbumi

Leimuvirralle aloitettiin Peijaksessa liuotushoito.

– Meilahden kardiologi rauhoitteli, että olet saanut täyden lastin lääkkeitä ja ne pitävät sinut hengissä. Minua kuitenkin pelotti niin, että pyysin hoitajaa pitämään kädestäni kiinni.

– Pallolaajennus tehtiin rannevaltimon kautta. Se sattui hirveästi ja muistan, että kiroilin. Sain kipulääkettä ja sen jälkeen kuulemma torkahdin.

Varjoainekuvauksessa selvisi, että Leimuvirran sepelvaltimo oli 70 prosenttisesti ahtautunut.

– Se oli vasen kiertävä haara. Kaikki muut suonet olivat auki.

Toimenpide oli ohi 20 minuutissa. Leimuvirta vietti yön Meilahdessa ja kolme seuraavaa yötä Peijaksen sydänvalvomossa. Sairauslomaa hän sai viisi viikkoa.

Virva Leimuvirta on urheilullinen ja tupakoimaton, mutta sairastanut kakkostyypin diabetesta vuodesta 2014.

– Olin jo ennen diagnoosia laihduttanut ja laihdutin lisää sen jälkeen. Ruokavalioni oli kohdallaan ja diabetes hyvässä hoitotasapainossa. Isäni oli 83-vuotias kuollessaan sydäninfarktiin, mutta muutoin minulla ei ole sukurasitustakaan.

– Missään vaiheessa en tajunnut eikä työterveydessäkään otettu esiin, että minulla olisi kohonnut riski sairastua sepelvaltimotautiin.

Sydän toipui, mutta sitten hajosi pää, kuten Leimuvirta kuvailee.

– Tein 60 prosenttista työaikaa viime vuoden kesä- ja heinäkuun. Kun se loppui, romahdin. Näin painajaisia, itkin paljon, ja syke huiteli korkealla.

– Olin sairastunut infarktin jälkeiseen masennukseen. Sain uudet viisi viikkoa sairauslomaa, kasan lääkkeitä ja lähetteen akuuttipsykiatriaan.

Pienin askelin mielikin alkoi toipua. Syksyllä Leimuvirta osallistui Sydänliiton kuntoutukseen. Sieltä hän sai sytykkeen jatkaa kesken jääneitä liikuntaharrastuksiaan.

– Olen nyt paremmassa kunnossa kuin ennen infarktia. Jaksan jumpata, lihaskuntoni on parantunut, ja paino pysynyt alle 65 kilossa.

Sepelvaltimotaudista muistuttaa jatkuva lääkitys. Nitrosuihke kulkee aina mukana.

– En kokenut mitään erityistä valaistumista sairauden vuoksi, mutta olen onnellinen ja nautin elämästä.

Potilaat

Moni kammoaa kipua

Sairaanhoitaja Ilona Ilmakunnas Meilahden sairaalan Sydänasemalta kertoo, että pallolaajennukseen tulevat potilaat yleensä jännittävät toimenpidettä todella paljon.

– Jännitys liittyy usein epätietoisuuteen. Edes heille, jotka tulevat lähetteellä suunnitellusti, ei ole oikein kerrottu, millaiseen toimenpiteeseen he ovat tulossa.

Ilmakunnaksen mukaan tyypillisimpiä kysymyksiä on se, sattuuko se.

– Riskeistäkin kysytään jonkin verran, mutta enemmän potilaat pelkäävät kipua ja sitä, että pitää olla hereillä ja mitä silloin mahdollisesti tuntee tai näkee.

Ilmakunnaksen mukaan pallolaajennus tuntuu, mutta ei läheskään aina satu.

– Sydämessä ei useimmiten tunnu kipua. Se on kuitenkin mahdollista, kun sepelvaltimoa laajennetaan.

Yleisempää on esimerkiksi käden kipu, jos toimenpide on tehty rannevaltimon kautta.

Mahdolliseen kipuun on saatavissa lääkettä.

– Suurin osa potilaista sanoo jälkeenpäin, että jännitys meni täysin hukkaan, sillä toimenpide ei ollutkaan niin paha. Osa sanoo, että hammaslääkärissä on pahempaa, Ilmakunnas kertoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu