Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tiede | Vasenkätisyys pysyy mysteerinä, ja myytit pitävät pintansa – Vuoden vasenkätiseksi valittu Matti Rönkä: "Enimmäkseen tästä on ollut iloa"

Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että pieni syntymäpaino on yhteydessä vasenkätisyyden lisääntymiseen.

Joka kymmenes ihminen on vasenkätinen. Suomessa on siis noin 550 000 ihmistä, jotka käyttävät tarkkuutta vaativiin toimiinsa mieluiten vasenta kättään.

Vaikka kyse on vähemmistöstä, ominaisuutta on tutkittu jo pitkään. Etenkin viimeksi kuluneet 50 vuotta ovat nostaneet esille uusia näkökulmia.

– Myyteistä ei kuitenkaan ole päästy, vaan osa tutkimuksen tuloksista voidaan laskea uusiksi myyteiksi, sanoo filosofian lisensiaatti Kauko Heikkilä, 70.

Hänen lääketieteen alan väitöskirjansa In search of perinatal correlates of left-handedness tarkastetaan 21. elokuuta Helsingin yliopistossa.

Vasenta kättä hallitsee yleensä oikea aivopuolisko, oikeaa kättä vasen. Tämä ei Heikkilän mukaan välttämättä liity erilaisiin vasenkätisten kykyihin ja luoneenpiirteisiin, kuten joskus esitetään.

– Asia on vähintäänkin monisyisempi.

Kauko Heikkilän tausta on luonnontieteissä, muun muassa ydinfysiikassa ja teoreettisessa fysiikassa.

Jo edesmennyt lastenneurologian professori Matti Iivanainen ehdotti vuosia sitten Heikkilälle, että tämä alkaisi tutkia raskaudenaikaisen ultraäänitutkimuksen vaikutusta vasenkätisyyden yleisyyteen.

– Iivanaisella oli hallussaan suomalaista dataa, jossa oli pääaiheena raskaudenaikainen ultraääni ja sen mahdolliset vaikutukset, yhtenä esimerkkinä vasenkätisyys, Heikkilä kertoo.

Helsingin yliopiston kaksostutkimusryhmän atk-vastaavana toiminut Heikkilä tarttui tilaisuuteen.

– Ultraääni houkutteli aiempien fysiikan opintojeni takia.

Raskaudenaikaisen ultraäänitutkimuksen ja vasenkätisyyden väliltä ei kuitenkaan löytynyt yhteyttä.

– Alun perin yhteys oli havaittu eräässä ulkomaisessa tutkimuksessa, ehkä sattumahavaintona, Heikkilä sanoo.

Kun positiivista tulosta ei ollut raportoitavaksi, Heikkilä turhautui. Hän ei kuitenkaan antanut periksi, vaan ryhtyi seuraavaksi selvittämään, miten vasenkätisyys näkyy monisikiösynnytyksissä.

Heikkilä tutki, onko kaksosuudella, syntymäpainolla, kaksosten syntymäjärjestyksellä, gestaatioiällä ja Apgar-pisteillä yhteyttä kätisyyteen.

Gestaatioiällä tarkoitetaan sikiöikää. Apgar-pisteet, jotka vauva saa heti syntymän jälkeen, puolestaan kertovat, miten kuormittava kokemus synnytys on ollut vauvalle.

Nyt löytyi yhteys, joskin edelleen melko heikko: Tutkimukset osoittivat, että kaksosilla vasenkätisyys on aavistuksen tavallisempaa kuin yksösillä.

– Tämän selittävät kuitenkin kaksosten raskaudenaikaiset tekijät, kuten pienempi syntymäpaino ja huonommat Apgar-pisteet, Heikkilä toteaa.

Kaksosuus itsessään ei siis lisännyt mahdollisuutta olla vasenkätinen.

Tarvittiin kolmaskin tutkimus, jotta edellisessä tutkimuksessa saadut yhteydet saisivat vahvistusta.

Nyt mukaan pääsi joukko kolmosia Japanista ja Alankomaista. Heitä tutkittiin suoraan suhteessa raskauteen liittyviin tekijöihin, kuten syntymäpainoon. Heitä ei kuitenkaan verrattu kaksosiin tai yksösiin.

Sekä japanilainen että alankomaalainen aineisto antoi saman tuloksen: pieni syntymäpaino on yhteydessä vasenkätisyyden lisääntymiseen. Raskaudenaikaisella kehityksellä näyttää siis olevan yhteyttä ominaisuuden yleisyyteen.

– Yhteys on kuitenkin väestötasolla lähes merkityksetön, ja valtaosa vasenkätisyyden syistä jää edelleen pimentoon, Heikkilä sanoo.

Vasenkätisyyteen liittyvät teoriat voidaan Heikkilän mukaan lajitella sillä perusteella, katsovatko ne ympäristötekijöiden vai perimän vaikuttavan asiaan.

– Perimää koskevat teoriat vetävät ehkä vastaisuudessa pidemmän korren, vaikka kaksostutkimusten perusteella perimän osuus kätisyyden vaihtelusta on vain noin 25 prosenttia, Heikkilä sanoo.

Loppua 75 prosenttia vaihtelusta on siis edelleen vaikea selittää. Sille on Heikkilän mukaan ehdotettu uudenlaisia geneettisiä selityksiä.

– Geenien ja ympäristön yhteisvaikutuksen tutkimisessa on myös otettu uusia askeleita.

Matti Rönkä käyttää molempia käsiä

Vuoden vasenkätiseksi vastikään valittu Matti Rönkä, 60, vastaa puhelimeen mustikkametsästä Sulkavalta.

– Jaaha, poimuri on näemmä oikeassa kädessä, hän havahtuu kesken puhelun.

– Mutta kyllä minä välillä vasemmallakin hampsin menemään, hän kiirehtii lisäämään.

Kirjailijana ja uutisankkurina tunnetuksi tullut Rönkä on tarkalleen ottaen molempikätinen. Hän käyttää sujuvasti sekä oikeaa että vasenta kättä suurimpaan osaan puuhista. Molempikätisyyttä kutsutaan ambidekstriaksi.

– Teen kaikki herkkyyttä vaativat asiat vasemmalla. Kirjoitan vasemmalla, mutta heitän palloa oikealla. Leikkaan oikealla kädellä, ja tanssiessa pyörähdän molempiin suuntiin yhtä helposti, hän kuvailee.

Matti Rönkä on aina kokenut molempikätisyyden rikkautena. Maailma on hänelle verraten symmetrinen.

Oikeasta kädestä on tullut se vahvempi käsi. Toisaalta hänen vasen kätensä on lähes yhtä vahva, joten puolieroa ei juuri ole.

Siksi monet fyysiset työt onnistuvat Röngältä hyvin. Esimerkiksi lapiohommissa on kätevää vaihtaa puolta, kun toinen käsi väsyy.

Ainoa miinus, joka saattaa johtua vasenkätisyydestä, on tiettyjen työkalujen kanssa sattuneet pienet tapaturmat. Monet työasennot ja esimerkiksi sähkötyökalujen kahvat on suunniteltu oikeakätisille.

– Mutta koska minulla ei ole vertailukohtaa, en pysty sanomaan, johtuuko kömpelyys siitä vai jostain muusta.

Entisenä innokkaana lentopalloilijana hänellä oli paljon hyötyä vasemman käden voimasta ja nopeudesta. Kuulaa hän työntää molemmilla käsillä yhtä pitkälle.

Matti Rönkää ei ole koskaan yritetty pakottaa oikeakätiseksi. Pikemminkin päinvastoin.

– Kun pelasimme pesäpalloa koulussa, minun oletettiin lyövän vasenkätisten puolelta, vaikka koin, että olisi ollut helpompaa lyödä sieltä, mistä oikeakätiset.

Hän on oivaltanut vasta aikuisena, että luokkahuoneet oli yleensä suunniteltu niin, että luokan ovi oli oikealla puolella huonetta ja ikkunat vasemmalla.

– Luonnonvalo lankesi vasenkätistä ajatellen väärästä suunnasta.

Vasenkätiselle kirjoittaminen oli muutenkin sottaista touhua, kun oma käsi pyyhki kirjoitettua tekstiä mennessään.

Yliopistoaikoina ällän malliset kirjoituspöydät tuntuivat vasenkätiselle väärin suunnitelluilta.

Kun kaksi vasenkätistä kohtaa toisensa, asia yleensä noteerataan.

– Se tarttuu silmään ja on sellainen harmiton asia ottaa puheeksi, Rönkä sanoo.

Hän pitää vasenkätisyyttä hauskana erikoisuutena – nyanssina, josta on enimmäkseen iloa. Röngän mielestä on aina ollut mielenkiintoista lukea vasenkätisyyteen liittyviä tarinoita, olivatpa ne myyttejä tai faktoja.

Hänestä on myös kiva kuulla, jos vasenkätisyyteen liitetään myönteisiä ominaisuuksia, kuten taiteellisuutta tai älykkyyttä.

– Mutta ovat oikeakätisetkin ihan hienoja ihmisiä, Rönkä lisää.