Oma raha: "Tajusin vasta eron jälkeen, että ex-vaimo käytti minua taloudellisesti hyväksi", kertoo Antti, 39 – Talousväkivalta on alistavaa vallankäyttöä, jota voi olla vaikea tunnistaa

Taloudellinen väkivalta on ihmisen rahankäyttöön liittyvää loukkaamista, hyväksikäyttöä tai rajoittamista.

Parisuhteissa, joissa on taloudellista väkivaltaa, voi olla myös henkistä ja fyysistä pahoinpitelyä. AOP/Alamy

Tuomas Massinen

Liika sinisilmäisyys kostautui parisuhteessa. Näin ajattelee nyt talou­dellisen väkivallan uhri Antti (nimi muutettu).

– Tajusin vasta eron jälkeen, että ex-vaimo käytti minua taloudellisesti hyväksi, 39-vuotias mies toteaa.

Rakennusalan ammattilainen luuli 16 vuoden seurustelun ja avioliiton aikana, että on normaalia, että mies hoitaa kaikki kulut.

– Maksoin nelihenkisen perheen elämän, mukaan lukien häät, ex-puolison luottokorttilaskut ja autoilun. Samaan aikaan ex-puoliso kerrytti omaa varallisuuttaan.

Antti pitää virheenä sitä, että hän antoi ex-puolisolleen oikeuden käyttää hänen tiliään – tästä seurasi, että ex-vaimo vei luvatta hänen rahojaan.

– Jos tililleni oli sattunut jäämään rahaa kaikkien kulujen jälkeen, huomasin, että ex-vaimo oli siirtänyt summan omalle tililleen.

N aisia on uhreissa enemmän, mutta kyllä miehetkin kokevat taloudellista väkivaltaa.

Anniina Kaittila

Antin mukaan entinen puoliso oli hyvin kontrolloiva varojen käytön suhteen.

– Hän käytti molempien rahoja, miten halusi, ja minä sain aina haukut siitä, että rahaa ei muka ollut.

Antti kertoo myös, ettei hän saanut koskaan mitään korvausta, kun hän työskenteli ex-puolison yrityksessä.

– Tein työtä nykyajan orjana.

Vuonna 2017 parille tuli avioero ex-vaimon pettämisen takia. Rahallinen väkivalta valkeni miehelle vasta eron jälkeen.

Antin mukaan ex-puoliso on koettanut yhä hallita hänen talouttaan.

– Hän on haastanut minut esimerkiksi lasten elatuksen takia käräjille, vaikka olen hoitanut velvoitteeni aina sovitusti. Minulla on mennyt oikeuskuluihin jo 8 000–10 000 euroa.

Taloudellinen väkivalta on jättänyt Antille ”kipeät muistot”.

– Henkisesti se on ollut vaikeaa ja maksanut minulle kymmeniätuhansia euroja.

Nykyisin Antti kokee kuitenkin suurta mielihyvää siitä, että hän voi itse hallita omia rahojaan.

– Olen yllättynyt, miten hyvin voi pärjätä yhden ihmisen tuloilla.

Velkaantumista, luottotietojen menetystä, itsetunnon murenemista ja häpeää. Taloudellinen väkivalta vaikuttaa uhriin kokonaisvaltaisesti ja voi jättää häneen syvät arvet.

Talousväkivalta on ihmisen rahankäyttöön liittyvää loukkaamista, hyväksikäyttöä tai rajoittamista.

Se voi olla itsenäisen rahankäytön estämistä tai kontrollointia, oman tilin kieltämistä ja raha-asioista valehtelua tai kiristämistä.

Se voi myös olla toisen omaisuuden tai rahan luvatonta käyttöä tai velanottoon painostamista.

– Taloudellinen väkivalta on todella monimuotoista. Osa ihmisistä ei osaa tunnistaa sitä, ja siksi heidän on vaikea hakea apua siihen, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki.

Hietamäen mukaan tavallisimpia taloudellisen väkivallan muotoja on se, että toisella maksatetaan epäreilusti ostoksia.

– Tekijä saattaa ostattaa kumppanillaan kaiken toistuvasti.

On parisuhteita, joissa mies kontrolloi vaimonsa rahankäyttöä ottamalla pankkitunnukset ja maksukortit itselleen. AOP/Alamy

Talousväkivaltaa esiintyy monenlaisissa ihmissuhteissa. Lapsi voi vohkia vanhempansa rahat huomaamatta tai väkivallan uhalla. Kaveri voi käyttää luvatta toisen omaisuutta.

Tekijänä voi olla myös huoltaja ja uhrina lapsi.

– Vanhemmat voivat jättää lapsen harrastusmaksuja maksamatta, mistä seuraa maksuhäiriömerkintä. Vanhempi voi tilata lapsen nimissä verkkokaupasta tuotteita. Tällaistakin valitettavasti tapahtuu, kertoo Turun yliopiston sosiaalitieteiden tutkija Anniina Kaittila.

Asiantuntijoiden arvion mukaan taloudellinen väkivalta on yleisintä parisuhteissa ja perhesuhteissa, joissa uhrina on ikäihminen.

Kaittila kertoo, että parisuhteissa, joissa on taloudellista väkivaltaa, on ajoittain myös henkistä ja fyysistä pahoinpitelyä.

– On suhteita, joissa mies kontrolloi vaimonsa rahankäyttöä ottamalla pankkitunnukset ja maksukortit itselleen, parisuhteiden rahakonflikteista väitellyt Kaittila sanoo.

Usein tekijä rahoittaa talousväkivallalla peli- tai päihderiippuvuuttaan.

– Toinen vanhempi saattaa käyttää perheen yhteisiä varoja omiin tarkoituksiinsa, Kaittila kertoo.

Kaittilan mukaan yleisiä tekijöitä ovat myös ”auervaaratyyppiset hurmaajahuijarit”, joille ihmiset antavat suuriakin summia.

– Tällaiset taloudellisen väkivallan muodot ovat nostaneet yhä vahvemmin päätään viime vuosina.

Taloudellisen väkivallan osapuolina on kaikenlaisia ihmisiä. Asiantuntijat arvioivat, että naiset ovat useimmin uhreina ja miehet tekijöinä.

– Sellainen kutina on, että naisia on uhreissa enemmän, mutta kyllä miehetkin kokevat taloudellista väkivaltaa. Tätä ei ole juuri tutkittu, Kaittila huomauttaa.

Se, miksi ihminen käyttää taloudellista väkivaltaa, voi Hietamäen mukaan selittyä lapsuuden kokemuksilla.

– Tekijä saattaa ajatella, että hänellä on oikeus käyttäytyä niin toista kohtaan, koska hän on itsekin joutunut sellaista kestämään. Toisaalta jotkut eivät osaa hallita tunteitaan ja purkavat pahan olon toiseen. Taustalla voi myös olla perinteisiä käsityksiä siitä, että miehen rooliin kuuluu raha-asioiden hoitaminen.

Talousväkivalta voi ilmetä parisuhteessa niin, että toinen osapuoli vohkii toisen rahoja ja käyttää niitä luvatta. AOP/Alamy

Väkivallasta koituu uhrille helposti iso taakka. Uhri pelkää jatkuvasti, milloin tekijä seuraavan kerran painostaa, loukkaa tai kontrolloi hänen rahankäyttöään.

– Se voi vaikuttaa tosi pitkälle elämään. Jos vaikka painostetaan ottamaan velkaa, luottotiedot voivat mennä, Hietamäki sanoo.

Henkiset vammat voivat olla syvät, varsinkin jos tekijä on läheinen.

– Siinä voi itsetunto murentua, Hietamäki toteaa.

Kauan koettu alituinen pelko voi tutkitusti johtaa myös vakavan sairauden puhkeamiseen.

Voi myös kestää kauan, ennen kuin ihminen tajuaa joutuneensa taloudellisen väkivallan uhriksi. Hän voi pitää pitkään normaalina esimerkiksi sitä, että kumppani kontrolloi, mitä hän saa ostaa.

– Kun uhri ymmärtää tilanteen, hän kokee herkästi syyllisyyttä ja syvää häpeän tunnetta, Hietamäki kertoo.

Hietamäki sanoo, että taloudellista väkivaltaa voidaan ehkäistä lisäämällä tietoisuutta siitä.

– Suomalaiset tietävät liian vähän tästä ongelmasta. Niin uhrilla, tekijällä, lähiomaisella kuin ammattilaisellakin tulisi olla tietoa siitä, jotta he osaisivat tunnistaa sitä ja puuttua siihen mahdollisimman varhain.

Kaittila arvioi, että talousväkivaltaa voidaan torjua myös kehittämällä kouluopetusta ja uhreille suunnattuja palveluja.

– Kouluissa opetetaan jo nyt paljon hyödyllisiä elämäntaitoja: taloustaitoja ja parisuhdeasioita.

Hietamäen mukaan on vaikea sanoa, miten tehokkaasti talousväkivallan tapauksia ratkaistaan.

– Turvakodeissa joka kolmas asiakas on kokenut taloudellista väkivaltaa, ja aihe on tuttu myös Nollalinjassa (THL:n järjestämä puhelinpalvelu). Näissä pystytään neuvomaan, miten uhri saa raha-asiansa kuntoon, Hietamäki sanoo.

Talousväkivalta voi täyttää talousrikoksen tunnusmerkistön. Kyseessä voi olla esimerkiksi varkaus tai kavallus.

Ongelmana on se, että uhrit eivät usein kykene kertomaan kokemastaan.

– Varkaus ja kavallus ovat asianomistajarikoksia, eli niiden tutkiminen edellyttää uhrin syytepyyntöä. Tähän lähisuhdeväkivallan uhri ei useinkaan pysty, arvioi Turun yliopiston prosessioikeuden professori Johanna Niemi.

Talousväkivalta on huomioitu Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvaa ja perheväkivaltaa koskevassa sopimuksessa, johon Suomi liittyi 2015. Niemen mukaan Suomessa keskustelu talousväkivallasta on vasta heräämässä.

Tutkimukset

Talousväkivaltaa esiintyy kuten muutakin väkivaltaa

THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki kertoo, että taloudellinen väkivalta on asiana erittäin vanha, mutta siihen on vasta viime vuosina havahduttu.

– Jo 1990-luvulla suomalaistutkimuksessa kysyttiin taloudellisesta väkivallasta, mutta se ei ole saanut isoa näkyvyyttä. Se on jäänyt pitkään muiden väkivallan muotojen varjoon.

Suomessa on selvitelty talousväkivaltaa joissakin tutkimuksissa, mutta kattavaa väestötutkimusta siitä ei ole tehty. Kunnon tietoa ilmiön yleisyydestä ei vielä ole.

– Se on aika tyypillistä, ja sitä esiintyy niin kuin muutakin väkivaltaa. Paljon siitä jää myös piiloon, Hietamäki arvioi.

Esimerkiksi Markku Heiskasen ja Elina Ruuskasen kyselytutkimuksessa vuonna 2010 selvisi, että joka kymmenes mies ja nainen oli kokenut parisuhteessa, että heitä oli estetty päättämästä perheen raha-asioita tai tekemästä ostoksia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin Heunin rahoittamaan tutkimukseen osallistui yli 1 900 miestä ja noin 1 300 naista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu