Tänä kesänä lähimatkailu on arvossaan. Kotka on perinteinen teollisuus- ja satamakaupunki, mutta luonnon ystäville seutu tarjoilee paljon herkkupaloja pariksikin päiväksi. Helsingistä matka sujuu moottoritietä 120 kilometrin tuntinopeudella 1,5 tunnissa. Lähimatkailua parhaimmillaan!
Yksi luontokohteista on yllättäen sisätiloissa. Sapokan satamassa sijaitsevassa ainutlaatuisessa Akvaariokeskus Maretariumissa kannattaa käydä hellepäivänäkin. Suomessa on noin 50 kotoperäistä kalalajia ja tulokkaita on toinen mokoma lisää. Maretariumissa kymmenet kalalajit esittäytyvät 22 erikokoisessa altaassa. Kokemus on vaikuttava ja visuaalisesti upea.
Isoimmassa meriteatterissa lipuvat muun muassa majesteetilliset siperiansammet.
– Ne ovat lähtöisin Siperiasta, mutta etenkin venäläiset ovat istuttaneet niitä. Nyt niitä on saatu Kotkankin edustalta, kertoo Maretariumin akvaristi ja sukeltaja Petri Päivärinta.
Maretariumin myymälän tuliaishitti on tumma kalasuklaa. Sisällä suklaalevyssä on kuivia kaloja.
Komea siperiansampi ui Maretariumin akvaristin ja sukeltajan Petri Päivärinnan ohi. Kai Jauhiainen
Tulen varmasti takaisin.
Aleksanteri III
Kaunissaari on Kotkan helmi. Sinne pääsee ilmaisella yhteysaluksella Kuusisen satamasta. Kaunissaari sijaitsee Pyhtään puolella ja matka yhteysaluksella kestää 1,5 tuntia.
Ulkomerellä siintää Venäjälle jääneen Suursaaren siluetti. 1930-luvulla Suursaari oli monipuolinen matkailusaari kasinoineen ja sotien jälkeen Kaunissaaresta suunniteltiin sen seuraajaa. Nyt Kaunissaari on mukavan rauhallinen, kaunis kesäsaari.
Matkailua kuitenkin kehitetään: Vierasvenesatamaa laajennetaan parhaillaan 50 paikasta 150 paikkaan. Vielä tänä vuonna Kaunissaari kytketään mantereen vesijohtoverkkoon. – Yhteysaluksen tulo harvensi vuoroja ja nyt ei kaupallisella liikenteellä ole mahdollisuuksia. On siinä hyvääkin. Esimerkiksi jätehuolto toimii nyt hyvin, kertoo Kaunissaaressa kyläkauppaa pitävä Ville Laakso.
Kaunissaaren vanhan kalastajakylän maisemat ovat kesäisin idyllisiä, mutta talvella lumi saattaa kinostua räystäisiin asti. Kai Jauhiainen
Yhteysalus mahdollistaa päiväretket, mutta yöpyen saaresta saa toki irti enemmän. Majoitus kannattaa ehdottomasti varata etukäteen.
Tunnelmallinen kyläkauppa toimii vain kesäisin, sillä talvisin 15 vakioasukkaan Kaunissaari on karu paikka. Kesällä matkailijoita palvelevat kyläkaupan lisäksi muun muassa ravintola Kaunissaaren Maja, Mari Sihvosen taidegalleria, kahvila Mustikka ja mökkikylä.
Kaunissaaren kaunis kalastajakylä on rakennettu tiiviisti kahden lahden rannoille, joten matkailija pääsee ihastelemaan pihoja läheltä.
Ravintola Majan kirkkaaseen liemeen tehty lohikeitto on klassikko.
Kaunissaaren helmenä on täyteen ahdettu Saaristolaismuseo. Lennart Rekonen ryhtyi keräämään esineitä museoon jo 1940-luvulla ja nyt museota kehitetään jo kolmannessa sukupolvessa.
Kaunissaaren sataman näkymät ovat kuin postikortista. Kai Jauhiainen
Jos koko päivä Kaunissaaressa on liikaa, pääsee veneetön raapaisemaan saaristolaistunnelmaa Kotkan lähisaariston Varissaaressa. Maksullinen M/S Klippan liikennöi Varissaareen Sapokan satamasta. Pienen Varissaaren linnoituksilla voi ihailla merta ja ruostuneita tykkejä. Ruotsinsalmen taistelun jyhkeä Henrik Bruunin suunnittelema muistomerkki pystytettiin vuonna 1940. Sisällä ovat hurjan näköiset tikkaat, joita voi kavuta omalla vastuulla.
Varissaaren kesäravintola Vaakkua pyörittävät yrittäjät Niko Löyttynen ja Lapin Angelista Kotkaan juurtunut Nina Utter. Pariskunnalla on Kotkassa pieni ravintolaimperiumi, sillä 10.8. avaa keskustassa remontin jälkeen jälleen ovensa perinteinen Kotkan Klubi.
Ville Laakso pyörittää Kaunissaaren kesäkauppaa. Kai Jauhiainen
Sitten Langinkoskelle! Polkupyörällä Langinkoskelle on keskustasta muutama kilometri ja autolla vain muutama minuutti.
– Tulen varmasti takaisin, totesi tsaari Aleksanteri III vuonna 1880 Langinkosken äärellä ja hän rakennuttikin sinne komean kalastusmajan. Maje on vanhan kansan puuseppien taidonnäyte. Kenties vieläkin enemmän ihailtavaa on viereisessä Langinkoskessa ja sehän tsaarinkin Kotkaan toi.
Auto kannattaa jättää majan parkkipaikalle ja kävellä rehevää rantapolkua pitkin runsaat kaksi kilometriä Keisarinsatamaan. Tänne Kymijoen ja meren kohtauspaikkaan Aleksanteri III tuli laivalla Pietarista ja jatkoi veneellä tai kävellen kalamajalle. Vaikuttava tiilirakennus on Kotkan toiseksi vanhin. Sen omistaa Kotkan kaupunki ja suojeltu rakennus on kunnostettu huolella. Nyt siellä on kokoustilojen lisäksi ravintola Keisarinsatama ja pienpanimo Kotka Steam Brewery myymälöineen.
Oluella on Kotkassa pitkät perinteet, sillä Kotkan Höyrypanimo toimi Keisarinsatamassa vuosina 1895-1967 kunnes Mallasjuoma osti vuonna 1967 kilpailijan pois. Vanha kansa saattaa yhä muistaa Kotkan Höyrypanimon Ukko-oluen. Nyt sitä saa saimaalaisversiona ainoastaan Keisarinsataman ravintolasta.
Suo sokerina pohjalla! Valkmusan kansallispuisto sijaitsee Pyhtään puolella noin 20 kilometriä Kotkasta Helsinkiin päin. Moottoritieltä poistutaan Pyhtään kohdalla, mutta sitten kannattaakin laittaa navigaattoriin osoite Vastilantie 886.
Valkmusan pieni kansallispuisto tarjoaa soiden rauhaa ja rauhallisia kävelyretkiä koskemattomassa suoluonnossa. Simonsaaren parkkipaikalta lähtee 2,3 kilometrin pituinen rengasreitti pitkospuita pitkin. Puolivälissä on lintutorni.
Osoitteesta Suolinnantie 740 lähtee kahden kilometrin reitti Moronvuoren päivätuvalle, mutta tällöin on palattava takaisin samoissa maisemissa.
– Yleensä Valkmusan kansallispuistossa saa patikoida aika rauhassa, kertoo lähistöllä asuva eräopas Kirsi Kallio.
2,3 kilometrin pituiseen rengasreittiin kannattaa varata yli tunti aikaa.
– Kun tänne tulee risteilyturisteja monet sanovat, että "kyllähän minä tunnissa pääsen kuusi kilometriä". Vaan kyllä se yli tunnin vaatii, että ehtii ihailla suota ja fiilistellä.
Eräopas Kirsi Kallio tuntee Valkmusan kansallispuiston suot kuin omat taskunsa. Kai Jauhiainen
3
