Kokoomuksen kannatus on laskenut helmikuun huipusta, mutta puolue pitää edelleen kannatusmittauksessa ykköspaikkaa Uudenmaan suurimpana puolueena tulevissa eduskuntavaaleissa.
Suurimman harppauksen kannatuksessa ovat tehneet perussuomalaiset 2,8 prosenttiyksiköllä, jolla he kirivät Uudellamaalla kokoomuksen kannoille toiseksi ja pudottivat hallituspuolue SDP:n kolmanneksi.
Tämä ilmenee Etelä-Suomen Median kahdesta kannatuskyselystä, jotka on toteuttanut Etelä-Suomen Median tavoin Mediatalo Keskisuomalaiseen kuuluva Tietoykkönen.
Ensimmäinen tutkimuskierros tehtiin helmikuussa peruskannatuskautena ja tuorein puolue- ja ehdokasasettelun varmistuttua.
Jos vaalit pidettäisiin nyt, kokoomusta äänestäisi 22,3 prosenttia uusmaalaisista. Helmikuussa kokoomusta ilmoitti äänestävänsä 25 prosenttia uusmaalaisista.
Kakkossijalle aiempaan kyselyyn verrattuna on kiilannut perussuomalaiset, joita äänestäisi nyt reilu viidennes (21,1 prosenttia). Perussuomalaiset ovat nostaneet kannatustaan kuukaudessa 2,8 prosenttiyksikköä, joka on puolueista eniten.
Vuoden 2019 eduskuntavaalien tulokseen verrattuna perussuomalaisten kannatus on ottanut huiman, 5,2 prosenttiyksikön loikan.
– Tämä on ollut kaikissa vaaleissa trendinä, että mitä lähemmäs vaaleja tullaan, niin sitä varmemmaksi perussuomalaisten äänestäjät ovat kannastaan, kertoo Tietoykkösen tutkimuspäällikkö Juha Määttänen.
Pääministeripuolue SDP:n kannatus on pudonnut hieman helmikuun lukemista. Nyt SDP:tä kannattaa 18,5 prosenttia vastaajista, kun kuukautta aiemmin luku oli 19 prosenttia. Tällä lukemalla SDP putosi Uudenmaan kolmanneksi suurimmaksi eduskuntapuolueeksi.
Kärki on silti erittäin tasainen, sillä kakkosen ja kolmosen välinen ero mahtuu tutkimuksen virhemarginaaliin, kuten myös ykkösen ja kakkosen välinen ero.
Kolmen kärjen lisäksi kannatustaan on nostanut pienissä määrin vain keskusta, liike nyt ja kristillisdemokraatit. Vasemmistoliiton kannatus on suurempi kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, mutta laski helmikuun kyselystä lähes prosenttiyksiköllä.
Suurin pudottaja on vihreät, jonka kannatus jatkoi laskua helmikuun gallupista. Neljässä vuodessa vihreiden kannatus on pudonnut Uudellamaalla 13,5 prosentista 9,3 prosenttiin. Myös RKP:n kannatus on laskenut vuoden 2019 vaaleista 1,9 prosenttiyksikköä ollen nyt 7,2 prosenttia.
Pienpuolueista liberaalipuolue nosti kannatuksensa 1,7 prosenttiin.
Tällä tuloksella kokoomus on pitämässä 9 paikkaa Uudeltamaalta, kun taas perussuomalaiset saisivat jopa kolme lisäpaikkaa (9) ja SDP pitäisi 7 paikkaansa. Helmikuun kyselyyn verrattuna sekä kokoomus että SDP saisivat nyt yhden paikan vähemmän.
Keskusta näyttäisi pitävän edellisen kyselyn mukaisesti kaksi paikkaansa.
Vihreät olisivat menettämässä tällä tuloksella peräti kaksi paikkaa ja jäisivät kolmeen paikkaan. Kristillisdemokraatit taas nostivat kannatustaan helmikuun mielipidemittauksesta, joten tällä tuloksella he pitäisivät yhden paikkansa.
Uusmaalaiset ovat varsin varmoja puoluekannastaan, sillä 99 prosenttia on siitä vähintään melko varmoja. Täysin varmoja on kuitenkin hieman alle puolet (45 prosenttia).
Kaikkein varmimpia puoluekannastaan ovat RKP:n äänestäjät (täysin varmoja 69 prosenttia).
Täysin varmojen osuus on yli puolet myös perussuomalaisilla (61 prosenttia) ja kristillisdemokraateilla (68 prosenttia).
Keskustan riveissä on pientä empimistä, sillä vielä helmikuussa täysin varmoja oli 52 prosenttia, kun luku on nyt 44 prosenttia.
Vihreiden äänestäjistä täysin varmoja oli helmikuussa vain 16 prosenttia, kun luku on nyt 30 prosenttia.
Epävarmimpia puoluekannastaan ovat 18–29-vuotiaat, joista täysin varmoja on tässä vaiheessa vain noin kolmannes.
Yli 70-vuotiaista puoluevalinnan on lyönyt täysin lukkoon 70 prosenttia.
Tulotasoissa varmimpia kannastaan ovat yli 80 000 tienaavat, joista täysin varmoja kannastaan on kaksi kolmasosaa.
– Nuorten kohdalla nähdään se, että äänestäminen menee iän suhteen melko lineaarisesti, että vanhemmat ikäryhmät äänestävät varmemmin kuin nuoret, ja näin se on usein, Määttänen havainnoi.