Kun 16-vuotias Jorma Ruonansuu esiintyi ensimmäistä kertaa komiikkalavalla Kemissä vuonna 1980, hän saattoi aloittaa jotain sellaista mitä Suomessa ei siihen mennessä ollut koettu.
Nopeasti reagoinut ja sanavalmis humoristi löi alkutahdit suomalaiselle stand up -komiikalle.
– Hän olisi ollut täysin valmis siihen lajiin, vaikka ei koskaan tehnyt varsinaista stand upia. Hän oli suomalaisen rillumarei-perinteen jatkaja. Esitykset olivat kokonaisvaltaisia paketteja: siellä oli imitaatiota, siellä oli musiikkia. Hän oli stand upin suomalainen uranuurtaja, vaikka teki kansan huumoria, sanoo Ruonansuun pitkäaikainen ystävä Mika Räinä, joka on myös käsikirjoittanut nyt elokuvateattereissa nähtävän Jope-dokumentin.
Jope Ruonansuu ei ollut vielä 20-vuotias, kun virta vei miehen ensimmäistä kertaa isolle kirkolle ja televisioon asti.
– Silloin Klaus Thomassonin juontama Klaustrofobia oli suosittu. Siinä Jope oli ensimmäistä kertaa televisiossa, vuonna 1983. Jope esiintyi, ja siitä ura lähti liikkeelle. Kaksi pioneeria kohtasivat toisensa: Thomasson oli siinä vaiheessa yksi heistä, jotka olivat tehneet imitaattorikulttuuria tutuksi Suomessa, Räinä pohjustaa.
Jope Ruonansuu kuoli heinäkuussa 2020.
Ruonansuu teki Räinän kanssa Jopet Show'ta 2000-luvulla. Nopeasta reagoinnista tulee mieleen heti sarjassa vilahtanut Sivupersoona-sketsi. Siinä Ruonansuu esittää miestä, joka saa vaivoin pidettyä mölyt mahassaan, jotta ei lauo kaikkein suorinta tekstiä suustaan.
Hän oli stand upin suomalainen uranuurtaja, vaikka teki kansan huumoria.
Mika Räinä
– Se sketsi on ihan ytimessä. Se oli olemassa jo silloin, kun Jopella ei ollut vielä omaa televisiosarjaa. Se oli sarjaa varten markkinointikäyttöön tehdyllä demokasetilla ja se toimi heti.
Sketsi on Räinän mukaan osoitus paitsi nopeasta reagoinnista, myös ilmiömäisestä ihmistuntemuksesta.
– Hän oli oppinut sen jo lapsuudesta. Jopen vitsit olivat peräisin oikeasta elämästä. Kyse oli lähtökohtaisesti imitaatiosta, joka on suoraan perua elävästä elämästä ja elävistä ihmisistä. Mukana oli aina puolitotuus. Puolitotuus kun käännetään ympäri, siitä tulee huumoria.
Viimeksi Räinälle on tullut Sivupersoona-sketsi mieleen, kun hän on seurannut elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) otteita niin sanotussa meemikohussa. Asian saamien käänteiden perusteella vaikuttaa siltä, että ministeri on saattanut hyvinkin laittaa hassunkurisen meemin liikkeelle vähintäänkin puolivahingossa, jos ei peräti vakavissaan.
– Kyllä siinä yhtymäkohtaa on. Harvempi poliitikko nostaa noissa käden pystyyn. Harvemmin näkee politiikassa sellaista selkärankaa.
Siitäkin Räinä on ylpeä, että miesten yhdessä tekemä huumori vaikuttaisi olevan aina ajankohtaista.
– Jopet Show-sketsit eivät vanhene. Ne eivät ole ajankohtaan sidottuja, ja ne tehtiin tarkoituksella niin. Ajatus oli se, että emme kommentoi politiikkaa tai ajankohtaisia asioita, vaan teemme huumoria joka ei ole aikasidonnaista, Räinä sanoo.
Jope Ruonansuu arvosti myös rehellisyyttä. Helmikuun alussa ilmestyneen dokumentin idea on nimenomaan olla rehellinen.
– Se oli selvä että millainen se on: se olisi rehellinen oma tarina, eikä mikään hahmoluetteloa. Päätimme tekijäryhmässä, että annamme ihmisten ja sukulaisten surra Jopen poismenoa, eikä aleta saman tien vaan tykittää menemään. Sitten tuottaja Marko Talli palasi asiaan huhtikuussa 2021, ja sitten pohdittiin että olisiko nyt hyvä hetki aloittaa tätä projektia. Leskeen, sisaruksiin ja äitiin oltiin yhteydessä pikkuhiljaa, ja kaikki olivat sitä mieltä, että teette vain, Räinä kertoo taustoja.
Kuten monella humoristilla, myös Jope Ruonansuun huumori kumpusi osaltaan pimeästä. Kemin merenrantakaupungissa poika joutui rankasti koulukiusatuksi, ja koulukiusaaminen jatkui vuosien ajan.
Räinä uskoo, että tuo lähtökohta lisäsi varmasti halua menestyä elämässä.
– Se oli varmasti syy jatkaa ja tehdä itsensä näkyväksi. Se on näyttävä ja iso rooli myös dokumentissa. Jopen komiikasta kumpusi ennen kaikkea pohjoissuomalaisuus ja ylpeys omista juurista.
Ruonansuu tuli myöhemmin esille julkisesti asian kanssa, ja kehitteli koulukiusaamisen vastaisen kampanjan, jossa mukana oli myös presidentti Sauli Niinistö.
Ruonansuun kuoleman jälkeen Niinistö lähti puhumaan koulukiusaamisen vastaisesta työstä Kemiin Jopen kotikouluun.
– Se meni kuten pojat olivat asian sopineetkin.
1980
Vuosi, jolloin Jope Ruonansuu teki ensimmäisen huumorikeikkansa.