Kun joku kuolee kiinniottotilanteessa, sen pitääkin herättää keskustelua. Tätä mieltä on turvallisuuskouluttaja, Karhuryhmän entinen operatiivinen johtaja ja filosofian tohtori Harri Gustafsberg.
Viikonvaihteessa kauppakeskus Isossa Omenassa sattunut 35-vuotiaan naisen kuolemantapaus on herättänyt laajaa keskustelua laidasta laitaan. Nainen menehtyi sen jälkeen, kun neljä järjestysmiestä olivat laittaneet hänet maahan ja pitivät häntä maassa. Vielä ei ole mitään käsitystä siitä, oliko kiinnipidolla ja kuolemalla keskinäistä syy–seuraussuhdetta.
– Aina kun joku menettää henkensä, niiden pitääkin herättää keskustelua. Poliisi puoluettomana organisaationa tutkii sen, mitkä ovat asioiden syy-seuraussuhteet. Kaikki tällainen kuuluu demokraattiseen oikeusvaltioon, Gustafsberg sanoo rauhallisesti.
– Tutkia pitää, se on selvä. On vaikea arvioida videon tai kuvan perusteella sitä, mitä on tapahtunut. Kokemus on opettanut, että tämmöisten lyhyiden videoiden ja kuvien perusteella ei pidä alkaa lausua jotain erityistä tietystä tilanteesta eikä vetää laajoja johtopäätöksiä.
Hän ei lähde ottamaan kantaa siihen, millaista voimankäyttö oli yksittäisessä tilanteessa.
– Asioita voi pohtia monen ulottuvuuden kannalta. Ammattitaito on ensimmäinen – onko sinulla kykyä hallita ihmistä voimakeinoin lievimmällä mahdollisella tavalla niin, että tarpeettomia vahinkoja ei synny? Onko taitoa neuvotella tilanteessa, niin että voimakeinoja ei tarvitse käyttää ollenkaan?
– Kyse on myös mielentilasta: minkälainen mielentila sinulla on siinä voimankäyttötilanteessa? Se on keskeisen tärkeä asia. Yleensä jos ylilyöntejä tulee, se johtuu siitä että ihmiset ovat jostain syystä stressaantuneita. Me emme ole kovin eettisiä ja moraalisia silloin, kun olemme kovan stressin alla. Gustafsberg painottaa.
Turvallisuusalalle hän toivoisi pidempiä koulutusaikoja.
– Sitä voi ihmetellä ääneen, että vartijoiden koulutusaika on tosi lyhyt.
Gustafsberg painottaa turvallisuusalan työtehtävissäkin etiikkaa ja moraalia. Niiden tulisi hänen mukaansa olla isossa roolissa työidentiteettiä.
– Poliisikoulutuksessa tämä on nykyään erittäin tärkeässä asemassa.
Gustafsberg korostaa, ettei ole ollut yksityisen turvallisuusalan kanssa juurikaan tekemisissä.
– En ole heitä kouluttanut enkä tiedä heidän tasoaan. Asiakkainani ovat olleet muun muassa tulli, poliisi, rajavartiolaitos ja puolustusvoimat. Sen voi sanoa, että työntekijöistä valtaosa on hyvällä ammattitaidolla, etiikalla ja työmoraalilla varustettuja ja kansainvälisessä vertailussa me pärjäämme hyvin.
Kehitettävääkin löytyy.
– On valtava määrä asioita joita voidaan tehdä paremmin. Puhutaan työtehtävistä, joissa pahimmillaan joutuu katsomaan kuolemaa silmiin. Koulutuksen pitää pystyä vastaamaan siihen, miten ihminen parhaiten voi tulla toimeen sellaisessa tilanteessa ja tehdä päätöksiä mahdollisimman hankalissa olosuhteissa, Gustafsberg huomauttaa.
Hänen mukaansa huomattavan tärkeätä on se, että tarkoitus ei ole tehdä ihmisistä tunteettomia.
– Tunteet ovat osa ihmistä. Ajatuksena ei missään tapauksessa ole se, että muutut tunnekylmäksi. Jos pystyt toimimaan vaikeissa tilanteissa hyvin, se tarkoittaa, että olet kykenevä tuntemaan niissä tilanteissa.