Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Suuryritykset palkkaavat nyt hyvinkoulutettuja maahanmuuttajia – Töitä riittää etenkin yhdessä maakunnassa

Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat työllistyvät Uudellamaalla muuta Suomea paremmin. He myös jäävät muualla maassa valmistuneita useammin asumaan Suomeen valmistumisensa jälkeen.

Kuitenkin joka neljäs Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista vieraskielisistä muuttaa maasta vuoden sisällä valmistumisestaan, Uudellamaallakin lähes viidesosa.

Tämä selviää Ennakointikamarin tilannekatsauksesta. Katsauksen tuloksista kertoo Helsingin seudun kauppakamari tiedotteessaan.

Helsingin seudun suurissa yrityksissä on kysyntää vieraskielisille korkeakoulutetuille.

Tutkimus- ja tuotekehitystehtävät vetävät yrityksissä kansainvälisiä opiskelijoita, kun taas kunnat ja kuntayhtymät työllistävät harvemmin vieraskielisiä korkeakoulutettuja.

Suuryrityksissä tekee työtä lähes 40 prosenttia vieraskielisistä valmistuneista. Vieraskieliset korkeakoulutetut työskentelevät kotimaisia selvästi harvemmin kunnissa ja kuntayhtymissä.

– Töissä olevat vieraskieliset valmistuneet työskentelevät pääsääntöisesti koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Uudellamaalla korkeakoulutukinnon suorittaneet vieraskieliset ovat kuitenkin olleet selvästi useammin työttöminä kuin kotimaisia kieliä puhuvat, kertoo Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja tiedotteessa.

Vieraskielisten valmistuneiden työllistymisnäkymät paranevat viiden vuoden sisällä valmistumisesta. Ojan mukaan onkin tärkeää huolehtia siitä, että valmistuneille tarjotaan riittävästi työmahdollisuuksia ja kannustimia jäädä Suomeen töihin.

Vieraskieliset korkeakoulutetut työllistävät itse itsensä useammin kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvat.

Erot kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuviin ovat selvät: ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista vieraskielisistä lähes kahdeksan prosenttia työskentelee yrittäjinä tai yrittäjämäisissä tehtävissä, kun taas kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvista itsensä työllistää vain noin neljä prosenttia, Ennakointikamari kertoo.

Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamariverkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja etsii konkreettisia ratkaisuja ja toimenpiteitä Uudenmaan työllisyyden kysymyksiin.