Vuodenvaihteessa aloittavan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen talouden tulevaisuus perustuu suurelta osin arvailuihin.
Varmuutta ei ole esimerkiksi siitä, mille tasolle alueen palkat sijoittuvat, kuinka paljon – tai vähän – valtion rahoitusta Keusote saa, miten työntekijöitä on saatavissa, puhumattakaan geopolitiikan ja inflaation vaikutuksista.
Keusoten ensi vuoden budjetti näyttää lähes 66 miljoonan euron alijäämää. Epävarmuutta on kuitenkin niin paljon, että vt. hyvinvointialuejohtaja Mikko Komulainen ennustaa jo nyt muutoksia.
– Talousarviomuutos on tulossa keväällä, kunhan esimerkiksi kuntien vuoden 2022 sote-kustannukset selviävät, Komulainen sanoo.
Talouden ongelmat ovat iso asia, mutta alkuvuoden suurimmat haasteet liittyvät palvelujen siirtymiseen hyvinvointialueelle.
Keusoten 201 000 asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä 4100 työntekijän palkanmaksun siirtyminen sujuvasti uuteen malliin ovat myös talousarvion tavoitteita.
Palkanmaksu ja palveluiden järjestäminen näyttävät olevan hyvällä tolalla. Suurelta osalta sen vuoksi, että Keski-Uudellamaalla on eletty viisi vuotta Keusoten aikaa. Sote-palvelut on järjestetty kuntayhtymässä ja siirtyminen hyvinvointialueeksi aiheuttaa vähemmän muutoksia kuin monilla muilla alueilla.
Isoja muutoksia on silti tulossa. Keusotelle siirtyvät vammaispalveluja tuottavan Eteva -kuntayhtymän Keski-Uudenmaan alue, Ridasjärven päihdehuoltokeskus, kuntien oppilashuolto sekä pelastustoimen palvelut. Pelastustoimen palvelut tuotetaan yhteistyössä Vantaa-Keravan hyvinvointialueen kanssa.
Monenlaisia uusia tilanteita lienee edessä, kun muutos toteutuu vuodenvaihteessa.
Keusote ei ole hyvinvointialueista suurimpia, mutta silti sen budjetti lähentelee miljardiluokkaa. Toimintakulut ovat talousarviossa 854,6 miljoonaa euroa.
Budjettia kursitaan kokoon vielä ensi vuoden aikana monella tavoin. Aikataulut ovat tiukkoja ja niin oli myös budjetin teon suhteen.
– Budjetti on tehty erittäin suurella kiireellä, Komulainen kertoo.
Keski-Uudellamaalla puhutaan terveysasemien mahdollisista lakkauttamisista. Esillä ovat olleet Jokelan, Kellokosken, Pornaisten ja Rajamäen asemat.
Ensi vuoden budjettiin ei ole suoraan merkitty lakkauttamisten varaan tulevia säästöjä. Keusotessa valmistellaan parhaillaan palveluverkkoselvitystä. Se tulee päätettäväksi ensi keväänä. Luvassa on kovaa vääntöä siitä, säilyvätkö terveysasemat vai eivät.
– Ensi vuoden budjettiin on merkitty kiinteistöjen vuokrat täysimääräisinä, rahoitus- ja talousjohtaja Päivi Tarsia kertoo.
Budjetissa pysyminen edellyttää kuitenkin takuuvarmasti säästöjä ja niitä ennakoidaan jo.
– Budjetin sisään on laskettu säästöoletuksia useiden miljoonien edestä ja näiden toteutumisesta on päättäjien huolehdittava, aluehallituksen puheenjohtaja Helinä Perttu sanoo.
Hyvinvointialueille valtiolta tuleva raha perustuu palvelutarpeisiin ja ne vaihtelevat suuresti. Keski-Uusimaa saa maan keskiarvoon verrattuna 420 euroa vähemmän rahaa asukasta kohden sen takia, että täällä ollaan keskimääräistä terveempiä ja nuorempia. Se merkitsee noin 84,4 miljoonan euron eroa maan keskiarvoon.
– Toki siinä on vaikuttamassa tämä palvelutarpeen pienempi määrä, Komulainen sanoo.
Keski-Uudenmaan asukaskohtainen rahoitustaso on koko maan kolmanneksi alhaisin.
66 miljoonan alijäämän oletetaan pienenevän lopullisen vuoden 2023 rahoituksen selvittyä. Joka tapauksessa talousarvio on sen jälkeenkin selvästi alijäämäinen.
Vuoden 2023 alijäämä pitää kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä edellyttää toimintojen uudelleenarviointia. Tarkoitus on saada aikaan talouden tilannekuva ensi vuoden alussa.