Jukka Vesterinen johdattaa lukijan oman keräilykohteensa, tulitikkurasian päällisten keräilyn kautta suomalaisen tulitikunvalmistuksen historiaan kirjassaan Tulitikku (Alfamer 2022).
Kirjan tekee kiinnostavaksi ainakin se, että siinä kerrotaan kymmenkunnan sivun verran Mäntsälän seitsemän tulitikkutehtaan vaiheista.
Vesterinen on kahlannut läpi arkistoja ja löytänyt myös kaikkien seitsemän tehtaan rasian päälliset.
Kirjan kokoaminen suomalaisten tulitikkutehtaitten vaiheista on ollut työläs tehtävä. Niinpä kirjoittaja ei uskallakaan kertoa, että kirjassa olisi kaikkien suomalaisten tulitikkutehtaitten tarina.
Kukaan ei edes pysty tarkkoihin tietoihin, koska niitä ei yksinkertaisesti ole. Vesterinen on löytänyt kuitenkin 139 tehtaan tiedot!
Osa tehtaista oli pieniä ja tuotanto vaatimatonta. Elinkaari saattaa olla vain muutama vuosi tai kymmeniä vuosia.
Tietojen epämääräisyydestä kertoo esimerkiksi se, että lupa tehtaan aloittamiseen on saatu vaikkapa muutama vuosi sen jälkeen kuin tuotanto on jo aloitettu eikä tehtaitten lopetusvuottakaan ole aina tiedossa, kun toiminta on lakannut pikku hiljaa.
Kirja sopii hyvin hakuteokseksi. Se ei kuitenkaan ole mikään jännitysromaani, vaan runsaasti tulitikun historiaa kuvaava tietokirja.
Sen vuoksi se saattaa vaikuttaa pikkutietoineen jopa pitkästyttävältä ellei lukijaa satu kiinnostavan tikkutehtailu.
Kirjasta löytää tikkujen teon historiaa fosforista hehkumattomiin, vaarattomiin ja myrkyttömiin tikkuihin. Kirjasta löytyy myös tulitikkukuningas ja tikkusodat aina suomalaisen tikkuteollisuuden loppuun saakka.
Onneksi Vesterinen on kerännyt etikettejä elävöittämään tekstiä, niitä on satoja. Tosin satoja on aika pieni otos suomalaisten erilaisten etikettien määrästä. Niitä arvioidaan olevan yli 100 000!
Hyvä, ettei niitä kaikkia ole kuvattu kirjaan: se vaatisi oman kirjansa, jossa olisi enemmän kuin tuhat sivua.
Lukiessa törmää monenlaiseen uuteen. Hirvihaaran tehdas käynnistyi 1876, ja mainosti tikkujaan helppohintaisina tuosina. Tuosa oli minulle vieras sana ja nykyään helppohintainen saattaisi merkitä jotain muuta.
Kirjan takakannessa on kymmenen kysymystä. Yhteen niistä oli helppo vastata: Millä paikkakunnalla toimi kuusi tulitikkutehdasta samaan aikaan? Mäntsälässä.
Sääksjärvellä lienee pidetty kyläennätystä: tehtaita kylästä löytyi viisi. Seitsemäs tehdas Mäntsälässä oli vapaaherra de la Chapellen Saarelle perustama tehdas, josta muodostui menestystarina.