Matkailu- ja ravintola-alan liiton toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo, että pandemia-aikana ravintola-alalta siirtyi 10 000 ihmistä muihin tehtäviin.
10 000 työntekijää. Se on määrä, joka siirtyi ravintola-alalta muihin tehtäviin koronapandemian jyllätessä.
– Koronapandemia ja koronarajoitukset erityisesti koettiin liian ankariksi. Alan työntekijöistä 30 prosenttia oli alle 26-vuotiaita työntekijöitä. Heillä ei ollut taloudellista reserviä joten he jäivät alalta pois. Meidän arviomme mukaan tosiaan noin 10 000 työntekijää siirtyi muualle töihin tai kouluttautui toisille aloille. Työvoimapula on tällä hetkellä vakava, sanoo matkailu- ja ravintola-alan liiton (MaRa) toimitusjohtaja Timo Lappi.
Ilmiö on koskettanut myös pikaruokaketjuja.
– Pikaruoka-alalta poistui koronan jälkeen paljon työntekijöitä muille aloille. Meillä on kuitenkin toistaiseksi ollut hyvä tilanne, mutta joudutaan tekemään paljon enemmän töitä sen eteen että työvoimaa riittää, sanoo McDonald'sin viestintäjohtaja Heli Ryhänen.
– Haasteita toki on. Me tarvitsisimme paljon enemmän kokoaikaisia työntekijöitä, sellaisia joita voisi käyttää koko ajan. Tilanne on haastava: pitää pohtia sitä, miten saa ihmiset takaisin alalle? Meidän työntekijät arvostaisivat joustavuutta, se on tullut selkeästi esille: jos muuttaa toiselle paikkakunnalle, voi mennä sen paikkakunnan ravintolaan töihin, Ryhänen sanoo.
Hesburgerista kerrotaan, että ketjun tilanne on kokonaisuutena ajatellen hyvä, mitä työvoimaan tulee. Tilanteessa on kuitenkin hajontaa.
– Konsernin työt kiinnostavat, sillä olemme saaneet tänä vuonna yhteensä noin 8 500 hakemusta avoimena oleviin työtehtäviin valtakunnallisesti. Olemme tyytyväisiä koko maan hakijamäärään. Tilanteet vaihtelevat kuitenkin paikallisesti. Osalla paikkakunnista on ravintolakohtaisia haasteita työvoiman suhteen, sanoo Hesburgerin henkilöstöpäällikkö Tiina Nurmela-Aaltonen.
Nurmela-Aaltosen mukaan konserni on pyrkinyt vastaamaan koronatilanteeseen eri tavoilla.
– Olemme esimerkiksi panostaneet työn sujuvuuteen ja kiinnittäneet huomiota esimerkiksi kiiretilanteisiin. Yövuoroihin ja viikonloppuihin ei ole vaikeuksia löytää työntekijöitä, koska vuorot ovat suosittuja opiskelijoiden keskuudessa, jotka työskentelevät Hesburgerilla, hän sanoo.
Tänä vuonna konserni on palkannut muun muassa koulutuspäällikön, jonka tehtävänä on kehittää työntekijöiden ammattitaitoa parantavaa koulutusta.
MaRan Timo Lappi sanoo, että ravintola-alan työvoimapula ei ole yksinomaan suomalainen ongelma.
– Me emme ole yksin. Eurooppa-järjestömme teki kyselyn viime vuonna: noin 10–20 prosenttia puuttuu siitä ihannemäärästä, mitä ala tarvitsisi toimiakseen mahdollisimman hyvin.
Tilanteen kehittämiseksi löytyy Lapin mukaan useampia asioita: helpommin ja vaikeammin järjestyviä.
– On tietysti kansakunnan kohtalon kysymys, että saadaanko syntyvyyttä nousemaan. Siihen on kuitenkaan vaikea löytää yksittäisiä ratkaisuja. Luontevampi ratkaisu olisi varmasti se, että panostamme merkittävästi työperäiseen maahanmuuttoon. Pohjoismaisessa vertailussa jäämme siinäkin jälkeen. Olemme sekoittaneet kaksi asiaa keskenään: pakolaisuus ja työperäinen maahanmuutto ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Myös kohtaanto- ja kannustinloukkuasiaan pitäisi puuttua viimeinkin, se auttaisi paljon tilannetta, Lappi listaa.
Lappi haluaisi eroon myös työvoiman saatavuusharkinnasta. Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jossa selvitetään kolmansista maista tulevien työntekijöiden osalta, onko työmarkkinoilla Suomessa tai EU-alueella saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään. Mikäli näin on edes teoreettisesti, ei oleskelulupaa myönnetä.
– Tällä hetkellä työvoimaa ei saada riittävästi muun muassa tästä syystä, Lappi sanoo.