Kellon viisareita siirretään taas sunnuntaina, vaikka kesä- ja talviajan vaihtelun piti loppua jo viime vuoden lokakuussa.
Miksi asia on edelleen kesken?
– Työryhmä, jossa unionin jäsenmaat kellojen siirtelyä koskevaa lainsäädäntöaloitetta käsittelevät, on sama kuin missä yleiset rajat ylittävän liikenteen ja logistiikan asiat käsitellään, kertoo tietoliiketoimintayksikön johtaja Maria Rautavirta liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Kun kokousaikoja on rajallinen määrä ja uutta sääntelyä koronasta johtuen on paljon, on asioiden käsittelyä Rautavirran mukaan ollut pakko priorisoida.
– Hyvä on kuitenkin huomata, etteivät edellisetkään puheenjohtajamaat ennen koronaakaan nostaneet tätä aloitetta listan kärkeen. Korona ei siis yksin selitä neuvottelujen pysähtymistä, Rautavirta muistuttaa.
Hanke on nyt jäsenmaiden eli neuvoston käsittelyssä. Neuvoston päätöksen aikaansaaminen edellyttää, että kukin jäsenmaa on myös saanut tehtyä omat selvityksensä ja vaikutusarviointinsa sekä muodostettua oman kantansa.
Koska tämä jäsenmaiden sisäinenkin työ on vielä kesken, ei kaikilla mailla ole valmiutta myöskään neuvotella asiasta.
Kukin maa vastaa omasta kannanmuodostuksestaan ja julkistaa kantansa, jos niin haluaa.
– Toistaiseksi ainoastaan Suomi ja Baltian maat ovat avoimesti kertoneet puoltavansa kellojen siirtelystä luopumista. Baltian maat ovat myös ilmaisseet, että olisivat valitsemassa pysyvän kesäajan, Rautavirta kertoo.
Koska nykytilassa pysymistä ei tarvitse perustella, sen puolesta ei ole erikseen esitetty argumentteja.
Kellojen siirtelystä luopumisesta on tehty harvoja tieteellisiä johtopäätöksiä ja ne koskevat ainoastaan unta ja terveyttä.
– Suomessa päivän pituus talvella on kaikissa aikavyöhykevalinnoissa lyhyt. Eniten haittoja terveyteen arvioidaan koituvan siitä, että uni huonontuu, jos aamut valkenisivat vasta lähempänä kymmentä, Rautavirta arvioi.
Hänen arvionsa mukaan niiden elinkeinojen joukossa, joihin pimeän ajan sijoittuminen vaikuttaisi, olisi erityisesti eteläisessä Euroopassa turismi.
Parlamentti on jo hyväksynyt kantansa eli enemmistö europarlamentaarikoista on äänestänyt kellojen siirtelyn lakkauttamisen puolesta. Suomalaiset mepit olivat laajasti tämän päätöksen takana.
– Tällä hetkellä aikataulusta kuitenkaan ole ei ole esittää edes valistunutta arviota. Seuraava puheenjohtajamaa unionin neuvostossa on Ruotsi ja alkuvuodesta nähdään, ottaako Ruotsi asiaa työryhmän käsittelyyn, Rautavirta mainitsee.
Hänen mukaansa ei ole mahdollista arvioida, koska lopullinen päätös voisi olla luvassa. Päätöksen tekemisen jälkeen tarvitaan joka tapauksessa 18 kuukauden siirtymäaika, jotta kaikki muutostyöt saadaan tehtyä ennen kuin kellojen siirtelystä luovutaan.
– Vielä mennään kuten ennenkin ja siirretään kellon viisareita kesää kohti.
Mitä mieltä sinä olet: kerro meille, kumman ajan haluaisit pysyväksi. Vastausten pohjalta voidaan tehdä juttu.
