Mäntsälässä ja Pornaisissa laskennallinen vaikutus voi olla jopa 0,5 prosenttiyksikön veronkorotuksen luokkaa.
Keusotessa suunniteltuja säästöjä alijäämien kattamista varten ei ole pystytty toteuttamaan. Tilinpäätösennusteen mukainen 45 miljoonan euron ylitys vaikuttaisi kuntayhtymän kuntien tämän vuoden tulokseen. Vaikutuksia tulisi myös kuntien rahoitusasemaan 2024.
Järvenpään osuus kuntayhtymän oman toiminnan ylityksestä on 10,5 miljoonaa euroa, mikä heikentäisi merkittävästi kaupungin tämän vuoden tulosta.
Järvenpään talousjaosto vaati 30.9. kokouksessaan sekä Keusotea että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä hillitsemään kuluja loppuvuoden aikana.
Myös kaupungin edustajia Keusoten ja HUSin luottamuselimissä ohjeistetaan edistämään nopeita säästöjä.
Järvenpään talousjohtaja Kirsi Rinne pitää talousjaoston tekstin tiukkuutta ja edustajien ohjausta poikkeuksellisena, mutta poikkeuksellinen on tilannekin.
– Olemme huolissamme, ja halusimme tuoda esille, että nyt on viimeinen hetki sille, että kuntayhtymä voi vaikuttaa kuntien tuleviin rahoitusvastuisiin. Toimeenpanovastuu on toimivalla johdolla, ja edustajien pitäisi tukea menokasvun hillintää. Tokikaan Järvenpään edustajat eivät yksin päätä, mutta toivomme heidän edistävän sitä, että tehdään ratkaisuja, jotka hillitsevät Keusoten menokehitystä loppuvuoden aikana. Sellaiset toimenpiteet, jotka hyödyttävät vuonna 2023 tai 2025, eivät auta meitä yhtään, jopa päinvastoin me maksamme kehitystyössä hyvinvointialueen tulevia hyötyjä, Rinne sanoo.
Kaupungin taseeseen oli tämän vuoden käynnistyessä kertynyt pääomaa 14,2 miljoonaa euroa, mikä suurimmalta osalta menetettäisiin ylityksen vuoksi.
– Ylitys heikentää kaupungin rahoitusasemaa pysyvästi myös vuodesta 2024 alkaen, kun kuntien valtionosuuslaskelmat täsmennetään vuoden 2022 toteutuneiden sotemenojen mukaisesti. Tämänhetkisen arvion mukaan heikennys on noin 4,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän kattaminen toiminnasta tarkoittaisi kohtuutonta karsintaa kunnan vastuulle jäävistä palveluista tai kuntalaisten verotaakan kiristämistä lähes 0,5 kunnallisveroprosenttiyksiköllä, pöytäkirjassa arvioidaan.
Mäntsälän talousjohtaja Riitta Samola sanoo Keusoten Mäntsälää koskevan ylitysuhan olevan noin 4,6 miljoonaa euroa.
– Ylitys toteutuessaan kokonaisuudessaan vie kunnan tuloksen miinukselle yli 2 miljoonalla eurolla, Samola kiteyttää.
Ylityksen vaikutusta Mäntsälän rahoitusasemaan on Samolan mukaan vaikea arvioida.
– Valtionosuudesta leikattavan muutosrajoittimen ja järjestelmämuutoksen tasaukseen vaikuttaa myös siirtyvien tulojen kasvu. Koska verotulokertymässä on myös kasvua verrattuna aikaisempiin arvioihin, ei tuo menojen ylitys siirry kokonaisuudessaan suoraan vähennyksenä kunnan valtionosuuteen. Vaikutus on hyvin karkeasti arvioituna noin puolet tuosta ylityksestä, eli noin 2 miljoonan euron luokkaa. Tämä vastaa noin 0,5 prosenttiyksikön veronkorotusta.
Pornaisten talousjohtaja Antti Kärkkäinen kertoo ylitysuhan olevan kunnalle noin 0,9 miljoonaa euroa Keusoten oman toiminnan osalta.
– Vaikutus valtionosuuksiin 2024 olisi noin puolet tästä eli 450 000, mikä vastaa noin 0,5 prosenttiyksikön veronkorotusta. Tilinpäätösennusteemme on noin 0,4 miljoonaa euroa alijäämäinen tällä hetkellä ja siinä toki sote-menot ovat suurena tekijänä mukana, kertoo Kärkkäinen.