Suomalaisten nuorten koulutustaso on laskenut. Asia selviää taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n vuosijulkaisusta.
Aseman muuttuminen selittyy osaltaan korkeakoulutuksen nopealla kansainvälisellä kehityksellä. Vuosituhannen kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana korkea-asteen koulutettujen osuus 25–34-vuotiaista nousi OECD-alueella 27 prosentista 48 prosenttiin.
Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on pysytellyt vakaana ja noussut 39 prosentista 40 prosenttiin: maan asema OECD-maiden vertailussa on täten muuttunut.
25–64 -vuotiaassa aikuisväestössä Suomen suhteellinen koulutustaso on seurannut samaa kehitystä viiveellä. Vielä vuonna 2011 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus työikäisistä oli Suomessa 7,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin OECD maissa keskimäärin (Suomi 39,3 prosenttia, OECD 31,5 prosenttia).
Vuonna 2021 yhteensä 41,1 prosenttia OECD-maiden 25–64 -vuotiaista oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun Suomessa osuus oli 42,3 prosenttia. Näin ollen Suomi on siirtynyt OECD-maiden ylimmästä neljänneksestä maiden keskiryhmään.
Suomessa suurempi osa sekä toisen asteen yleissivistävästä että ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista on naisia kuin OECD- ja EU-maissa keskimäärin. Suomessa naisia oli lukiosta valmistuneista 59 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen suorittaneista 54 prosenttia.
Ammatillisessa koulutuksessa alavalinnat ovat Suomessa edelleen hyvin sukupuolittuneita. Tekniikan aloilla tutkinnon suorittaneista vain 19 prosenttia oli naisia, kun taas terveys- ja hyvinvointialoilla naisten osuus oli 85 prosenttia.