Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mäntsäläläinen sairaanhoitaja lakiehdotuksesta: ”tuntui, että ihmisarvo viedään”

Mäntsälän terveysaseman täysin tyhjässä aulassa pyörii hämmentynyt ihminen. Kun sairaanhoitaja Petteri Käyhkö kävelee ohi, tämä tarttuu hihasta ja esittää asiansa.

– Kun ei ole infopistettä ja siinä henkilökuntaa, niin ihmiset pyörivät täällä, että mihin me palautellaan näitä lippuja ja lappuja tai keneltä voin kysyä, Käyhkö kertoo.

Hoitajien aika kuluu moneen muuhun kuin varsinaiseen hoitotyöhön. Käyhkö sanoo työn oleva hallitsematonta selviytymistä.

– Ennen Keusoten alkua meillä oli hyvä tilanne täällä, sairaanhoitajia oli hyvin verrattuna muihin. Sitten meiltä siirrettiin vakanssipohjia muihin kuntiin. Nyt mennään näillä, mitä on, Käyhkö sanoo.

– Jos kahdeksan on poissa, muut tekevät niiden kahdeksan työt. Ei ole sellaista järjestelmää, että voisi soittaa ja pyytää paikkaajaa. Ei tänne ole ketään tulossa, hän jatkaa.

Vuodenvaihteessa aloittavat hyvinvointialueet saavat syliinsä ennätyssuuren hoitajapulan. Nyt käynnissä oleva työtaistelu on tuonut terveydenhuollon kriisiytyneen tilanteen näkyville.

Hallituksen kaavailemasta potilasturvallisuuslaista eli niin kutsusta pakkolaista Käyhkö on järkyttynyt.

– Kun lakiesitys tuli, niin tuntui, että ihmisarvo viedään. Se on aivan hirveää. En ainakaan näiden uutisten jälkeen kehottaisi hakeutumaan alalle.

Tilastot osoittavat samaan suuntaan. Tehy-lehti kertoi alkuviikosta, että tänä vuonna yli 500 terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaista on hakenut ammattioikeuksien poistoa tai rajoittamista Valviralta. Viime vuonna määrä oli 46.

Tilanteen taustalla kaihertaa moni asia. Käyhkö näkee, että merkittävimpiä taustatekijöitä ovat poliittiset päätökset. Toimintaa on tietoisesti supistettu jo yli kymmenen vuotta. Kun työkuorma on lisääntynyt, moni on uupunut ja lähtenyt pois alalta. Alalle ei myöskään enää hakeuduta entiseen tapaan.

– Mitä me arvotetaan, jos 10 miljardia laitetaan Fortumille. Puheissa arvostetaan, mutta se ei näy missään, hän sanoo.

Supistaminen on vaikuttanut työn tekemisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Nyt hoitomalli on sellainen, että kaikki hoitavat kaikkea, eikä hoitajat enää erikoistu esimerkiksi diabeteshoitoon tai astmapotilaisiin.

– On ehkä haettu ratkaisuja, joilla korvataan tätä henkilöstövajetta.

Kun Käyhkö tuli Mäntsälän terveysasemalle päivystyssairaanhoitajaksi reilu kuusi vuotta sitten, toimintamalli oli hyvin erilainen. Asemalla oli akuuttipotilaille päivystyspiste, ja paikalla viisi hoitajaa ja yksi lääkäri. Malli muuttui ja nyt paikan päällä on hoidon tarvetta arvioimassa työparina yksi hoitaja ja yksi lääkäri.

Potilaita hoidetaan kohtaamisen sijaan puhelimessa.

– Sama aika siihen menee, hoidanko potilaan puhelimessa vai tuleeko hän tähän vastaanotolle sovitusti.

– Lääkäritkin toivoisivat kohtaavansa potilaita, kun siinä pystyy hoitamaan paljon kokonaisvaltaisemmin. Kivun arviointi on paljon helpompaa, kun potilas on paikan päällä, Käyhkö sanoo.

Digitaalisuuden lisääminen ei vaikuta hoitoon käytettyyn aikaan.

– En tiedä, mikä se säästö on. Kukaan ei ole esittänyt, että mitä me ollaan säästetty näillä toimintamalleilla.

Työriitaan Käyhkön ensisijainen ratkaisu olisi palkan nosto. Mäntsälässä sairaanhoitajan peruspalkka on 2717 euroa kuukaudessa. Lisiä ei päivätyöstä kerry.

– Kukaan nykypäivän nuorista ei halua tulla tekemään työtä, jos palkka ei ole houkutteleva. Työn määrä ei kohtaa tämän palkan kanssa. Koko ajan pitää kouluttautua ja pysyä ajan hermoilla, Käyhkö sanoo.

Koska koko Eurooppa ikääntyy yhtäaikaisesti, hoitajilla on kysyntää kaikkialla. Rahalla pysyisi edes kilpailussa mukana, ettei hoitajat liukene maailmalle. Perusterveydenhuoltoon satsaaminen vähentäisi myös tarvetta erikoissairaanhoitoon.

– Toivoisin sitä, että meillä olisi taas astmahoitajat, sydänhoitajat ja diabeteshoitajat erikseen. Olisi paljon helpompaa työskennellä. Ja potilaalle laadukkaampaa hoitoa, Käyhkö sanoo.