Keusoten johtajahaun kärki tiivistyi viime keskiviikkona ennen aluehallituksen kokousta. Yksi kolmesta kärkiehdokkaasta, Timo Louna, veti hakemuksensa pois. Jäljelle jäivät hyvinvointialuejohtajan tehtävää väliaikaisesti hoitava Pirjo Laitinen-Parkkonen sekä Forssan seudun hyvinvointiyhtymän johtaja, hallintotieteiden tohtori Mikko Komulainen.
Aluehallitus ei valinnut omaa ehdokastaan hyvinvointialueen johtajaksi. Hallitus olisi voinut nimetä ehdokkaansa valtuustolle, mutta päätyi vain ehdottamaan, että aluevaltuusto järjestää johtajavaalin. Vaali käydään aluevaltuuston kokouksessa Järvenpään lukiolla ensi viikon torstaina 22. syyskuuta.
Erittäin todennäköisesti valinnasta käydään äänestys tai äänestyksiä, ja mukana ovat ainakin kaksi kärkiehdokkaaksi nimettyä.
Valtuutetulla on mahdollisuus äänestää vaalissa ketä tahansa kelpoisuusehdot täyttävää, eli ääniä voi mennä myös kärkikaksikon ulkopuolisille.
– Emme yrittäneet nimetä ketään hallituksen ehdokkaaksi. Asiasta ei oltaisi oltu yksimielisiä. Katsoimme, että äänestykset pidetään sitten valtuustossa, aluehallituksen puheenjohtaja Helinä Perttu sanoo.
Valtuutettujen käytäväpuheissa ja taustakeskusteluissa on käsitys, että molemmat kärkiehdokkaat ovat päteviä tehtävään.
Laitinen-Parkkosen eduksi nähdään pitkäaikainen kokemus Keusotesta ja sitä kautta alueen tuntemus.
Miinuspuolena jotkut ovat nostaneet kutakuinkin saman asian. Laitinen-Parkkosella on pitkä pesti takana Keusotessa, mutta kysymys kuuluu, että mitä kuntayhtymässä on saatu aikaan. Keusote kamppailee muiden hyvinvointiyhtymien tavoin isojen taloudellisten vaikeuksien ja hoitajapulan kanssa.
Pelkästään johtajan syyttäminen talousvaikeuksista on kyllä kohtuutonta. Vaikeuksia on kutakuinkin kaikkialla maassa.
Hyte-alueiden rahoituksessa on rakenteellisia ongelmia, joita on paikkailtu valtion lisätuella. Ensi vuonna budjetointi siirtyy valtiolle, mutta rahoitusongelma ei poistu.
Komulaisen vahvuutena nousevat esiin se, että hän toiminut vastaavan tyyppisissä tehtävissä Forssan seudulla eli kokemusta löytyy. Lisäksi hän voisi tuoda uusia toimintatapoja ja uutta ajattelua Keusoteen, jotkut arvelevat.
Joka tapauksessa vaihtoehtoina on kaksi vastaavia tehtäviä jo ennenkin hoitanutta ihmistä.
Valtuustoryhmissä vaikuttaa olevan päälinjana, että valtuutetuille annetaan vaalissa vapaat kädet. Ryhmäpäätöksiä saattaa tulla, mutta kun kyseessä on suljettu lippuäänestys, mahdollisten ryhmäpäätösten pitäminen jää arvailujen varaan.
Valtuustoryhmien viimeiset kokoontumiset johtajavalinnan tiimoilta ovat vielä tulossa, ja asia tuntuu olevan aidosti auki lähes ryhmässä kuin ryhmässä.
Laitinen-Parkkosen takana ovat todennäköisesti kokoomus ja vihreät ainakin suurimmaksi osaksi. Jos kokoomus ja sosiaalidemokraatit löytävät toisensa, niillä on mahdollisuus ratkaista valinta lähes kahdestaan.
Valtuustossa on 69 jäsentä. Kokoomuksella on 18 ja sosiaalidemokraateilla 16 edustajaa. Enemmistöön tarvitaan 35 edustajaa. Aseveliakseli eli kokoomuksen ja demarien liitto toisi yhtä edustajaa vaille enemmistön.
Tuo yksi tai useampi voi löytyä monelta taholta, esimerkiksi vihreiltä.
Toisaalta demariryhmä ei ole kannassaan yksimielinen. On mahdollista, että demariryhmä voi vaikka haljeta kahtia, jolloin kokoomuksen on saatava reilusti tukea muualta.
Kaksi seuraavaksi suurinta ryhmää, perussuomalaiset ja keskusta, kummallakin 10 edustajaa, saattavat kallistua Komulaisen kannalle, mutta pientä hajontaa voi tulla.
Vasemmistolla on neljä edustajaa. Ryhmä kokoontuu sunnuntaina pohtimaan kantaansa. Ryhmäpäätöksestä ei ole sovittu.
– Henkilövaaleissa ei yleensä ole tehty ryhmän päätöksiä, vaikka yhtenäisyyteen pyritäänkin, valtuutettu Mimmi Launiala kuvaa vasemmiston tilannetta.
Se kertoo myös monen muun ryhmän tavasta ajatella valintaa.
– Itse voin sanoa, että kantani vielä aivan aidosti auki, Launiala kertoo julkisuuteen.
Keski-Uusimaa tavoitteli Timo Lounaa torstaista lauantaihin kertomaan vetäytymisensä syistä, mutta ei onnistunut.
Louna on aiemminkin hakenut johtajanpaikkoja Keski-Uudeltamaalta. Puolitoista vuotta sitten hän oli Mäntsälän kunnanjohtajapaikan haussa mukana, mutta veti hakemuksensa pois.
Hallituksen puheenjohtaja Perttu muistuttaa, että hakemuksen pois vetäminen on hyvin yleistä.
– Tämä ei pidä sisällään mitään dramatiikkaa. Louna oli kyllä asiantunteva hakija, hän kertoo Lounan pois jättäytymisestä.
Perttu kertoo, että hallitus sai Lounalta ymmärrettävän selityksen hausta luopumiseen.
Hyvinvointialueen johtajan valinta 22. syyskuuta aluevaltuuston kokouksessa. Aluevaltuuston loppuvuoden kokoukset pidetään Järvenpäässä. Ensimmäisellä kerralla kokouspaikkana on Järvenpään lukio.