”Luovutetut alueet” ilmestyy piakkoin – Hannu Niklander on urakoinut isänsä Weion elämänvaiheista kolmannen romaanin

Kirjailija Hannu Niklander on viime vuosien aikana kirjoittanut isänsä Weion elämästä romaanisarjaa.

Loivaa alamäkeä -romaanisarjan ensimmäinen osa Nuoriherra ilmestyi vuonna 2019 ja toinen osa on nimeltään Tyhjää toimittamassa.

Elokuussa on ilmestymässä kolmas osa nimeltään Luovutetut alueet.

Kirjauutuus on laajuudeltaan vajaat 200 sivua ja käsittää vuodet 1945-1950.

– Alueellisesti kirja sijoittuu Mäntsälään, joskin myös Vihdissä, Helsingissä, Hyvinkäällä, Tuusulassa, Petäjävedellä ja Kajaanissa liikutaan, Hannu Niklander vilauttaa.

– Kansikuvana on isoäitini Emmy Niklanderin vesivärimaalaus ”Näkymä Ohkolan Järvikulmalta”.

– Romaani on tarina vahingonkierrättämisestä ja väliinputoamisesta.

Kertomuksen Weijo pääsee tilanhoitajaksi Mäntsälään ja saa maatilan nimiinsä. Mutta sitä ei usko evakkoja asuttava Maanlunastuslautakunta.

Seuraa vuosia kestävä kamppailu talosta, joka on myös Weijon sekä nuorikon koti ja työpaikka.

Kiireiset viranomaiset hoitavat asioita yhtä aikaa suurpiirteisesti ja pikkumaisesti asettaen vaikeuksiin joutuneita vastakkain. Weijo joutuu evakkojen jaloista evakkoon.

– Kyllähän minä nämä tarinat lapsena viikoittain kuulin vanhemmiltani.

– Tietenkin he kertoivat asiat omalta kannaltaan, mutta olen elossa olevilta sukulaisilta ja naapureilta kuullut paljon lisää.

Hannu Niklanderin mielestä tietyllä tavalla tämä pika-asutus on ollut Suomessa hiukan kiusallinen tabuaihe, jossa on vallinnut pinnistelty onnellisuuspakko.

– Jos ikää ja voimia piisaa, kirjoitan vielä neljännen osan, joka päättyy vuoteen 1969, jolloin isäni kuoli Vihdissä hukkumalla Salmijärveen.

Niklanderin pohtii romaanisarjan ydintä ja toteaa, että on vaikea sanoa mikä Loivaa alamäkeä -sarjan osa syntyi helpoimmin.

– Tämä on tietysti määrällisesti hiukan lyhyempi, jos sinfoniasta puhuttaisiin, tämä olisi se hidas osa.

– Olen syntynyt vuonna 1951, jolloin monet nyt puheena olevan kirjan henkilöt, esineet, rakenteet, tavat, talot ja kulkuneuvot yhä olivat vielä vuosia olemassa. Ollaan siis jo melko likellä omia lapsuusmuistojani.

Kiinnostus kirjallisuuteen syttyi Hannu Niklanderin sisimmässä varsin nuorena.

– Jules Verne ja Zachris Topelius. Heitä en ole hyljännyt vieläkään!

Kirjallisuuden opiskelun Niklander aloitti heti Kajaanissa suoritetun armeijan jälkeen vuonna 1972.

– Isäni sanoi minulle, että minä olen sinun menneisyytesi ja sinä olet minun tulevaisuuteni, Niklander avaa uraansa.

Hiljattain Hannu Niklander vieraili vaimonsa Kirsti Salmi-Niklanderin kanssa Islannin etelärannikolla.

Yksi erityinen piirre reissulla oli, sillä kapsekki tuli takaisin vasta 25 vuorokautta myöhemmin.

– Kaikki kokemukset ovat hyödyksi ja luultavasti joskus kirjoitan vielä matkakirjankin, Hannu Niklander väläyttää.

Mikä mies?

Hannu Niklander (s.1951 Helsinki) on suomalainen kirjailija. Hän valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1983.

Pro gradu –työn aihe oli runoilija Lauri Viljanen, johon Niklander oli tutustunut isoisänsä kautta ja aloittelevana runoilijana näytti tälle runojaan. Viljanen suhtautui teksteihin kannustavasti ja suopeasti.

Niklanderin tuotanto käsittää mm. romaaneja, matkakirjoja sekä runoutta.

Hänelle myönnettiin vuonna 1999 romaanista ”Aurinko katsoo taakseen” kirjallisuuden valtionpalkinto.

Hannu Niklanderille myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 2013.

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut