Kuka on Keski-Uudenmaan puheliain kansanedustaja? – Yksi kansanedustaja on pitänyt alkuvuonna pyöreät nolla puheenvuoroa eduskunnassa

Sanomalehti Keski-Uusimaa selvitti, miten ahkerasti keskiuusmaalaiset kansanedustajat ovat käyttäneet puheenvuoroja sekä tehneet aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä eduskunnassa alkuvuoden aikana.

Kevään 2019 vaaleissa eduskuntaan valittiin yhteensä seitsemän keskiuusimaalaistaustaista kansanedustajaa. Ari Koponen (ps.), Ruut Sjöblom (kok.) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) asuvat Tuusulassa, vasemmistoliiton Pia Lohikoski Keravalla.

Mäntsälästä Arkadianmäelle päätyivät Antti Rinne (sd.) sekä Pihla Keto-Huovinen (kok.). Sipoosta eduskuntaan valittiin keravalaissyntyinen Heikki Vestman (kok.).

Alkuvuoden tilastojen mukaan eniten äänessä on ollut kansanedustaja ja puolustusministeri Antti Kaikkonen. Vuoden alusta tämän jutun kirjoitushetkeen mennessä hän on pitänyt 48 puheenvuoroa. Eduskunnan kevät on ollut hyvin puolustuspoliittinen, joten Kaikkosen ykkössija ei yllätä.

Kaikkonen ei ole tehnyt kansanedustajana yhtään aloitetta vuoden 2018 jälkeen. Vuodesta 2017 lähtien myös kirjallisten kysymysten saldo näyttää nollaa. Kaikkonen aloitti ministerinä kesäkuussa 2019.

Toiseksi eniten puheenvuoroja on alkuvuonna pitänyt Brother Christmasina tunnettu Ari Koponen. Tähän mennessä Koponen on pitänyt yhteensä 30 puheenvuoroa eduskunnan täysistunnoissa. Lisäksi hän on tehnyt kahdeksan toimenpidealoitetta ja esittänyt yhtä monta kirjallista kysymystä.

Toimenpidealoite on kansanedustajan aloite, joka sisältää ehdotuksen lainvalmisteluun tai muuhun toimenpiteeseen ryhtymisestä.

Puheenvuorojen ottaminen täysistunnoissa on jäänyt vähemmälle.

Ruut Sjöblom

Jaetulla kolmannella sijalla tilastoissa ovat keravalaissyntyinen ja Sipoon Eriksnäsissä asuva Heikki Vestman ja mäntsäläläinen Pihla Keto-Huovinen, joille puheenvuoroja on kertynyt kummallekin 16.

Vestman ei ole tehnyt alkuvuonna yhtäkään aloitetta. Kirjallisia kysymyksiä hän on esittänyt kuusi. Keto-Huovinen on kevätkauden aikana tehnyt yhden toimenpidealoitteen päihdehoidon kehittämisestä ja päihdehoitotakuun käyttöön ottamisesta. Kirjallisia kysymyksiä hän on esittänyt kolme kappaletta.

Neljäntenä vertailussa on Pia Lohikoski 15 puheenvuorolla. Hän on tehnyt vuoden 2022 valtiopäivien aikana yhden toimenpidealoitteen miljonääriveron käyttöönoton valmistelun aloittamisesta yhdessä 11 muun allekirjoittajan kanssa. Lisäksi Lohikoski on esittänyt kuusi kirjallista kysymystä.

Mäntsäläläisen Antti Rinteen tilastot näyttävät nollaa. Rinne on toiminut eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä kesäkuusta 2021 lähtien, mikä selittää nollaluvut.

Jos Rinteen tilastoja ei lasketa mukaan, vertailun pohjapaikkaa pitää Ruut Sjöblom kahdella puheenvuorolla, nollalla aloitteella ja nollalla kirjallisella kysymyksellä.

Molemmat puheenvuoroistaan Sjöblom piti maaliskuussa. Toinen puheenvuoroista liittyi hallituksen esitykseen Työkanava Oy -nimisestä yhtiöstä.

Työkanava Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö. Sen tehtävä on työllistää työttömiä, kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä henkilöitä.

Toinen puheenvuoroista oli suullinen kysymys, jossa Sjöblom penäsi hallitukselta toimia paikallisen sopimisen edistämiseksi.

Miten selität näin alhaiset luvut, kansanedustaja Ruut Sjöblom?

– Olen keskittynyt paljon valiokunta-asioihin ja moniin muihin käsittelyssä oleviin asioihin, joten ajankäytöllisesti puheenvuorojen ottaminen täysistunnoissa on jäänyt vähemmälle, Sjöblom kertoo sähköpostitse.

– Olen priorisoinut aikaa muun muassa hallituksen esityksiin yritysten velkasaneerauksesta ja yksityisen velallisen oikeuksien parantamisesta. Hallitus antoi esityksiä, jotka eivät olleet täydellisiä, mutta ne tulevat kuitenkin nyt viemään konkurssin kokeneiden ja velallisten asemaa parempaan suuntaan.

– Lisäksi olen tutustunut yritysvastuuta koskeviin ehdotuksiin sekä EU- että kansallisella tasolla. Meillä on ollut myös valiokunnassa isona asiana seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus.

Käytetyt tilastotiedot ovat peräisin eduskunnan nettisivuilta ja eduskunnan kirjaston tietopalvelusta. Pelkät aloitteiden, puheenvuorojen ja kirjallisten kysymysten määrät eivät kerro kokonaiskuvaa kansanedustajien ahkeruudesta tai aktiivisuudesta.

Toisaalta erityisesti opposition edustajalle aloitteet ja kirjalliset kysymykset ovat keinoja nostaa asioita julkiseen keskusteluun. Kyselytunneilla esitetyt puheenvuorot antavat myös kuvan siitä, mitä eri puolueet ajattelevat ajankohtaisista asioista.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut