"Hullun kana-muijan" Jenni Liljan kanalassa kanat nukkuvat ja peuhaavat puhtailla pehkuilla ja syövät päivittäin hedelmiä

Taustalta kuuluu tasainen kanojen kotkotus ja pihalla pienessä aitauksessa piipittävät vielä keltaisissa haituvissa untuvikkoiset hanhet. Kukko kiekuu ja pitää yllä järjestystä.

On saavuttu itseään ”hulluksi kana-muijaksi” tituleeraavan Jenni Liljan pienelle kanatilalle, joka sai alkunsa muutamasta kesäkanasta. Sittemmin homma on niin sanotusti lähtenyt vähän lapasesta.

Liljan kanatila sijaitsee Nummisissa. Lilja asui ennen itse Mäntsälän keskustassa rivitalossa, mutta neljä vuotta sitten hän muutti miehensä suvun kotitilalle.

Tilan ensimmäinen rakennus on tehty vuonna -47 ja tilalla on nyt kolmas sukupolvenvaihdos.

Aiemmin viereisillä pelloilla Liljat viljeli itse, mutta nyt niitä viljelee sukulais”pojat”. Tilalla aiemmin pidetty lihakarja on nyt vaihtunut kevyempään sorttiin.

– Kanat tuli kaksi vuotta sitten ajatuksella, että otetaan kahdeksan kesäkanaa ja kukko. Nyt meillä on liki 50 kanaa kolmessa eri rakennuksessa ympärivuotisesti, ja sitten on vielä viiriäiset ja riikinkukkokyyhkyt ja hanhet, ja tipuja on koko ajan enemmän tai vähemmän, Lilja naurahtaa.

Ja kun on kanoja, niin on muniakin. Ja kun on paljon kanoja, niin on paljon munia. Ovatko sukulaiset olleet käsi ojossa pyytämässä munia?

– Kyllä se sitten kun sana levisi, että meillä on tässä näitä kanoja, niin sukulaiset ja ystävät olivat heti kädet ojossa pyytämässä munia. Sitten lähti ehkä vähän lapasesta taas ja kanoja tuli niin paljon, että muniakin alkoi tulla niin paljon, että ei riittänyt enää sukulaiset siihen jakamiseen, Lilja kertoo.

Mies sanookin usein, että kanat syö paremmin kuin talon ihmisväki.

Sen vuoksi tilalle on nyt haettu tuotantoluvat ja he voivat myydä muniaan ulos. Munia voi ostaa suoraan tilalta, mutta niitä myös myydään Nordenskiöldintien ja Koivumäentien risteyksessä sijaitsevalle Kurkiskalle ja pian myös aivan naapurissa sijaitsevalle Jennyleipoo kotileipomolle.

Välimäen KikkelisKokkeliksessa – kuten kanalan nimi kuuluu – kanat elelevät varsin lokoisaa elämää. Kanat saavat joka päivä tuoretta ruokaa, kuten hedelmiä ja vihanneksia. Raikas ja vihreä ruokavalio näkyy myös kanojen ulkomuodossa ja etenkin munissa, keltuainen on kiinteä ja voimakkaan keltainen.

– Täällä kyllä herkutellaan ja mies sanookin usein, että kanat syö paremmin kuin talon ihmisväki, Lilja hymyilee.

Puhtaudestakaan ei Välimäessä tingitä. Lilja pitää hyvin kanaloiden puhtaudesta huolta, ja siivoaa pehkua usein tuntikausia, jotta rakkailla kanoilla olisi hyvät oltavat.

Työtä riittää kanoissa, mutta ne eivät ole kuitenkaan Liljan pääasiallinen elinkeino. Lilja toimii Pienen rehutehtaan noutopisteenä ja Rehuxin jälleenmyyjänä sekä toimii yrittäjänä.

– Kanat työllistävät enemmän kuin rehuhomma, mutta myyn myös yrittäjänä me&i vaatteita ja se mahdollistaa tämän kanojen pidon. En ehtisi hoitamaan kaikkia ”normaalin” päivätyön ohella.

Taloudellinen puoli menee oikeastaan niin, että kanojen pito on ennemminkin harrastus, eikä munilla pääse rikastumaan.

Moni varmasti miettii, että mitä jos itse ottaisi kesäkanoja. Mitä pitää tehdä ja kuinka suurta munasaalista kannattaa odottaa?

– Aina pitää tehdä pitopaikka ilmoitus. Sama onko kanoja yksi, 11 vai 111.

– Se onnistuu nykyään internetin kautta. Siihen ilmoitetaan maksimimäärä ja missä kanoja pidetään, mutta salmonellatesteissä menee rajat sen mukaan paljonko on kanoja, että kuinka paljon salmonellatestejä täyty tehdä vuodessa. Salmonellatestit tulevat kuitenkin pakollisiksi vasta sitten, jos munia luovutetaan eteenpäin.

– Munien suhteen määrä riippuu rodusta. Tuotantokanat, eli kanapiireissä ”teharit” munii munan päivässä. Varjopuolena ne ovat lyhytikäisiä ja sairaita. Niillä mekin aloitettiin, mutta niitä ei ole enää yhtään. Suomalaiset maatiaiskannat munii 5–6 munaa viikossa. Sitten on sellaisia rotuja, jotka munivat vain 60 munaa vuodessa, ja kaikkea siinä välissä. Syksyisin on munintatauko, kun kanat vaihtavat ”vaatteensa” sulkasadon aikaan, Lilja kertoo asiantuntevasti.

Entä kukko, pitääkö olla kukko?

– Minä tykkään pitää kukkoa, sillä se pitää kyllä jöötä kanoille ja silloin ne rettelöivät vähemmän. Sitten kun halutaan tipuja tai siitosmunia, niin on pakko olla kukko. Kanat eivät siis tarvitse kukkoa munimiseen.

– Kukko on sitten sellainen, josta on hyvä neuvotella taajama-alueilla naapurin kanssa, Lilja naurahtaa.

Välimäen KikkelisKokkelis0405221181 (whats appilla tavoittaa parhaiten)Facebook sivu: Välimäen KikkelisKokkelis Instagram: valimaen_kikkeliskokkelis

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut