Uusi hyvinvointijohtaja on pitkän linjan sote-ammattilainen – Historialliseen pestiin valittu Max Lönnqvist uskoo Itä-Uudenmaan kestävään kasvuun

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto valitsi viime viikolla historiansa ensimmäiseksi hyvinvointialuejohtajaksi Turun kaupungin hallintojohtajan Max Lönnqvistin.

Valinta sinetöityi kahdessa äänestyksessä. Lönnqvist sai toisessa äänestyksessä 40 ääntä, nykyinen vt. hyvinvointialuejohtaja Ann-Sofie Silvennoinen 19 ääntä.

– Olen todella tyytyväinen saamaani tukeen. Tästä on hyvä rakentaa yhteistyötä jatkossa. Olen oikein iloinen ja otettu siitä, että päättäjät näkevät tämän asian samalla tavalla kuin minä.

Lönnqvist on työskennellyt valtaosan urastaan sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä. Turun kaupungilla hän on työskennellyt yli kahdenkymmenen vuoden ajan.

– Olen ollut 4–5 sote- tai palvelurakenneuudistuksessa tavalla tai toisella mukana. Ajattelin, että tämä on se hetki, jolloin kokemuksesta ja osaamisesta voisi olla hyötyä.

Vuodesta 2020 Lönnqvist on työskennellyt Turun kaupungin hallintojohtajana. Porvoo on hänelle kuitenkin hyvin tuttu paikka.

– Olen syntynyt Porvoossa ja asunut kaupungissa lukioon saakka. Sitten lähdin Helsinkiin opiskelemaan ja jatko-opintoihin Turkuun.

Lönnqvist on opiskellut Turun yliopistossa liike-elämän ja johtamisen maisteritutkinnon (Master of Science, economics).

Varmaan käynnistysvaiheessa on pakko hyväksyä muutoskustannuksia ja muita vastaavia.

– Sukua asuu tietenkin edelleen siellä [Porvoossa] päin.

Suurta sote-uudistusta synnytettiin Suomeen vuosia ja Lönnqvist myöntää itsekin yllättyneensä, kun siitä tuli vihdoin totta.

– Tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. Näenkin tässä paljon mahdollisuuksia, ei vähiten digitalisaation saralla vaan myös siinä, että esimerkiksi palveluverkkoja voidaan tarkastella yli kuntarajojen. Tämä on tervetullut uudistus ihan toiminnallisesta näkökulmasta. Katsotaan sitten myöhemmin valtiontalouden aiheuttamia paineita. Palvelun näkökulma ja sen organisointi on ensi vaiheessa kriittistä.

Riittävätkö valtion osoittamat rahat Itä-Uudellamaalla vai ei, jää nähtäväksi.

– Varmaan käynnistysvaiheessa on pakko hyväksyä muutoskustannuksia ja muita vastaavia. Sehän on selvää, että koko julkisen talouden tila Suomessa on vähän huolestuttava. Joudutaan pohtimaan, ei vain sote-palveluiden vaan koko julkisen sektorin osalta, mihin halutaan panostaa.

Palveluverkkoa on Lönnqvistin mielestä tarkasteltava useasta eri näkökulmasta.

– Monia palveluja pystyy tuottamaan eri tavalla kuin niin, että aina on oltava fyysinen toimipiste. Toivon, että voidaan helpottaa henkilöstön liikkuvuutta ja niin, että palveluja on saatavilla tasapuolisesti.

Itä-Uudenmaan vahvuutena Lönnqvist pitää pääkaupungin läheisyyttä ja elävää kaksikielisyyttä.

– Itä-Uusimaa on tulevaisuuden kasvualue. Jos vielä pystymme järjestämään sote- ja pelastuspalvelut hyvällä tavalla, se luo kestävälle kasvulle pohjaa.

Pelastustoimi on ollut huolissaan siitä, että tämänhetkinen rahoitusmalli ei huomioi alueen isoja riskejä, kuten Porvoon Kilpilahtea ja Loviisan ydinvoimalaa.

– Ne ovat jatkoneuvotteluiden kysymyksiä. Ehkä valtion rahoituksessa pitäisi huomioida tarkemmin tämäntyyppiset asiat. Ymmärrän toisaalta hyvin paineet, että uudistus piti saada aikaiseksi, eikä kaikkia yksityiskohtia voitu huomioida.

Lönnqvistin mielestä sote-uudistuksesta käytävä julkinen keskustelu on jonkin verran vinoutunut.

– Puhutaan mielestäni liikaa terveydenhuollon uudistuksesta. Tämä on paljon laajempaa: sosiaalihuollon palvelut ovat myös euromääräisesti paljon laajempi kokonaisuus, mutta niistä käydään tosi vähän keskustelua. Tätä haluaisin nostaa esille.

Onko Itä-Uudenmaan hyvinvointialue liian pieni? Tällaistakin keskustelua välillä kuulee.

– Se jää nähtäväksi, mikä kantokyky on. Toisaalta on käyty paljon keskustelua siitä, että paljon toimintoja halutaan siirtää valtionhallinnosta ja kunnilta hyvinvointialueille. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Lönnqvist arvioi aloittavansa uudessa virassaan elo-syyskuussa.

Virka on määräaikainen ja kestää viisi vuotta.

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut