Tuntien häiritsijästä tuli pääjohtaja – Erkki Jatila ei ole unohtanut mäntsäläläisiä juuriaan

Mäntsälässä on havaittu, että kesäisin täällä on usein lämpimämpää kuin muualla Uudellamaalla. Esimerkiksi viime kesänä eräänä päivänä Hirvihaara oli koko Suomen lämpimin paikka.

Toisaalta puutarhakasvien talvenkestävyysluokituksessa Mäntsälä on kolmosaluetta, kun esimerkiksi Järvenpää kuuluu kakkosalueeseen eli sinne voidaan istuttaa kasveja, jotka eivät menestyisi Mäntsälästä.

– Mäntsälän kuuluu “mantereisempaan ” ilmastovyöhykkeeseen, mikä selittää asiaa. Meri on kauempana ja runsasvetiset järvet puuttuvat lämmön sitojina, kertoo Ilmatieteen laitoksen eläkkeellä oleva pääjohtaja, mäntsäläläislähtöinen Erkki Jatila.

Jatila kokee olevansa taustaltaan perin juurin vankasti mäntsäläläinen.

– Vanhin tietämäni esi-isäni oli Envald Niilonpoika, joka oli muuttanut 1400-luvun lopulla Hämeen härkätien varrelta Mäntsälän Kilpijärven/Kotojärven maisemiin viljelysmaata raivatakseen. Sieltä perhe muutti 1800-luvun lopulla Hirvihaaran Jatilaan, jossa isäni syntyi 1898. Hän taas muutti perheineen vuonna 1936 kirkonkylän Nykullaan, joka nykyään tunnetaan Jatilan talona, Porvoontien varrella puoli kilometriä kirkonmäeltä Sääksjärvelle päin.

– Työelämäni aikana vietin kaiken mahdollisen vapaa-aikani isältä perintönä saamani pienen metsätilan hoitotöissä Hirvihaaran takamailla. Siellä unohtuivat virkatyön paineet raivaussahan soidessa tai saunan lämmössä istuskellen.

Filosofian tohtori Erkki Jatilalla on hauskoja muistoja kouluajoilta, jolloin hän oli vilkas koululainen.

– Keskikoulun aloitin syksyllä 1950. Koska luokan koko oli noin 40 oppilasta, opettajilla oli ongelmia kurinpidossa. Alemmilla luokilla tyttöjen kiusaaminen tunneilla oli mieluista, esimerkiksi sammakonpojan paneminen jonkun tytön pulpettiin, mikä aiheutti kirkumista!.

– Ensimmäisen luokan keväällä jouduin välitunnilla pihalla 5-luokkalaisten tyttöjen piirittämäksi. Kun istuin maassa heidän muodostamansa piirin keskellä, tuntui, että heidän päänsä ulottuivat pilviin asti.

– Sitten tuli tuomio: “Olemme huomanneet opettajain päiväkirjasta, että olet saanut useimmiten luokallasi muistutuksen tunnilla häiritsemisestä!. Katsokin että tämä ei jatku, sillä veljesi Teuvo on meidän luokallamme! Onneksi 5-luokkalaiset poistuivat koulusta parin viikon päästä.

– Lukioluokilla (12 oppilasta) meidät sijoitettiin komeasti vanhan pappilan päärakennukseen maisemana hyvin hoidettu omenapuutarha. Luokan pienestä koosta johtuen meistä tuli hyvin kiinteä yhteisö, joka edelleenkin pitää yhteyttä vuosittain, luonnollisesti myös keskikouluaikaiset luokkatoverimme mukaan ottaen.

Jatila kertoo, mitkä asiat vaikuttivat, että hän päätyi Ilmatieteen laitoksen pääjohtajaksi saakka.

– Mielenkiintoisimpana meteorologiassa koin sen kansainvälisyys. Sääennusteita tietokoneilla laskettaessa on säähavaintoja saatava koko maapallolta ja näin ollen kaikkien maiden on oltava mukana niitä tuottamassa.

Koulutusta ja työtä

Erkki Jatila kirjoitti 1958 ylioppilaaksi Mäntsälän yhteiskoulusta. Filosofian maisteriksi hän valmistui 1965 Helsingin yliopistosta, jossa hän suoritti myös lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.

Opiskeluaikana hän oli kesätöissä sekä Suomen että Ruotsin Ilmatieteenlaitoksissa tutkimusapulaisena. Maisteriksi valmistuttuaan Jatila toimi lentometeorologina Seutulassa sekä 1967-71 laboratorioinsinöörinä Helsingin yliopistossa sekä myöhemmin 1971-1980 apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa, josta virasta hän oli virkavapaana Genevessä (WMO = Maailman Ilmatieteen järjestö) tieteellisenä neuvonantajana 1976-80. Hänet nimettiin 1980 Ilmatieteen laitoksen pääjohtajaksi, josta hän eläköityi 2002. Hän oli virkavapaana pääjohtajan tehtävästä 1990-92 toimiessaan WMO:n osastonjohtajana Genevessä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut