– Vuonna 1972 voimaan tullut kansanterveyslaki velvoitti terveyskeskukset ehkäisevään työhön. Tämä lienee yksi tärkeä syy sille, että juuri 1970-luvun alkuvuosina perustettiin Uudellemaallekin monia paikallisia sydänyhdistyksiä, valotti tohtori Reijo Tilvis Mäntsälän sydänyhdistyksen perustamiseen liittyviä vaiheita.
Mäntsälän Sydäntautiyhdistyksen perustamiskokous pidettiin kunnantalolla helmikuun 3. päivänä 1972. Kokouksen oli kutsunut koolle Uudenmaan Sydäntautipiirin puheenjohtaja Unto Koskenranta, ja paikalla oli 10 henkilöä. Yhdistyksen johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin piiriasiamies Viktor Björklund.
Tilvis pitää yhdistyksen lentävänä alkuna syksyllä 1972 järjestettyä pienoisröntgenkuvausta.
– Sen yhteydessä toteutettiin Sydänliiton sydäntutkimus. Siihen osallistui 5963 henkilöä. Heistä 200:lla eli noin kolmella prosentilla todettiin kuvauksessa epäily sydänsairaudesta. Pienoisröntgen paljastaa lähinnä vain vaikeahkoja sydämen läppävikoja ja vajaatoimintatapauksia eli tapauksia, joissa sydän on laajentunut. Muita sydänsairauksia se ei paljasta.
– Muistan hyvin, miten Tapio Hyyryläinen julisti yleisötilaisuudessa, että kaikkien kunnan asukkaiden velvollisuus on kuulua sydänyhdistykseen. Täällä oltiin aika kuuliaisia, sillä yhdistyksessä oli parhaimmillaan vuonna 1974 yli 1500 jäsentä aikana, jolloin kunnan koko väkimäärä oli hieman yli 10 000. Mäntsälässä oli tuolloin ylivoimaisesti suurin maaseutualueen sydänyhdistys.
Yhdistyksen toiminta oli monitahoista. Yhdistys organisoi painonhallinta- ja tupakasta vieroituskursseja. Myös elvytyskursseja järjestettiin yhdessä mm. Suomen Punaisen Ristin kanssa.
Kuntoutustoimintaa järjestettiin ja sairastuneiden sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä annettiin neuvontaa. Liikunnallista sydänkuntoutusta järjestettiin alkuvuosina fysioterapeutti Aila Kemppisen johdolla. Sepelvaltimotaudin riskitilojen mittaus alkoi muodostua rutiinitoiminnaksi.
– Jatkuva aktiivinen toiminta 50 vuoden aikana ei olisi ollut mahdollista ilman asialle vihkiytyneiden ydinjoukkoa, korosti lääketieteen ja kirurgian tohtori Tilvis, joka itsekin on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana 14 vuotta.
– Kunniapuheenjohtajamme Sisko Palovaara, kunniajäsenemme Aino Kyytsönen ja pitkäaikainen sihteerimme Seija Virtanen ovat viime vuosina huolehtineet pitkälti sekä toiminnan ideoinnista että sen toteuttamisesta.
Aino ja Raimo Kyytsönen ovat huolehtineet monista järjestelyistä - olipa kyseessä sitten viihdetilaisuudet, mittaustapahtumat tai kokoustarjoilut.
Yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet Björklundin ja Tilviksen lisäksi Margit Herlevi-Harja, Eila Herrgård, Carl-Olle Johansson ja Sisko Palovaara. Nykyinen puheenjohtaja on Raimo Aatsinki. Sihteerinä pisimpään, 17 vuotta on toiminut Marja-Liisa Pöyhölä.
Yhdistys jatkaa vilkasta toimintaansa syyskaudella. Esimerkiksi pelataan bocchiaa, mitataan verenpainetta ja -sokeria sekä kolesterolia, harjoitellaan elvytystä, tutustutaan lääkkeiden yhteisvaikutukseen ja käydään teatterissa.
– Kukaan meistä ei säästy elämässä vastoinkäymisiltä eikä juuri kukaan sairauksilta. Tarvitsemme myös itse myötätuntoa. Tarvitsemme sananmukaisesti myötätuntoa itseämme kohtaan, ystävällistä, lämmintä, empaattista ja tuomitsematonta suhtautumista itseemme sekä halua lievittää kärsimyksiä ja vaikeuksia. Se ei kuitenkaan tarkoita itsekkyyttä, itserakkautta, itsesääliä tai nykyään niin muodikasta uhriutumista, kiteytti yhdistyksen historian esitellyt Tilvis.