Kyberrikoksiin syyllistyvät jopa pienet lapset: viiden viime vuoden aikana verkkorikoksiin ovat syyllistyneet jopa 7-vuotiaat. Viime vuonna Suomessa selvitetyissä kyberrikoksissa on kaksi 11-vuotiaan tekemää tietomurtoa ja kolme tietosuojarikosta.
Viime vuonna poliisin rekisteröimästä 2 418 kyberrikosta koskevasta ilmoituksesta ja selvitetyistä rikoksista alaikäisten osuus epäillyistä tekijöistä oli 30 prosenttia, sanoo Keskusrikospoliiisin kyberrikostorjuntakeskuksen päällikkö Mikko Rauhamaa.
7–11-vuotiaat ovat kuitenkin aivan eri ikäryhmä kuin vaikka hitusen vajaa 18-vuotiaat. Millaisiin rikoksiin he syyllistyvät?
– Yleisellä tasolla nuorten verkkorikoksiin vaikuttavat muun muassa nuori ikä, tekninen kiinnostus ja osaaminen, ei-perinteiset motiivit kuten kokeilunhalu, uteliaisuus, tylsistyminen ja jekuttaminen, Rauhamaa määrittelee ja kertoo esimerkkejä:
– Kyseessä voi olla oman aseman parantaminen pelissä, haittaohjelman asentaminen koulun koneelle kokeilumielessä tai toisen käyttäjätilille murtautuminen tämän tietoja hyödyntämällä.
Rauhamaan mukaan hyvin nuorten kyberrikoksiin syyllistymistä leimaa vähäinen tietämys tekojen seuraamuksista. Vanhemmat eivät yleensä ole tietoisia rikollisesta toiminnasta ja poliisin yhteydenotto saattaa tulla järkytyksenä.
Myös käytössä olevan teknologian mahdollisuudet, kuten koettu anonyymius, tunne hallinnasta ja nopeus, vaikuttavat toimintaan. Vaikutusta on myös tiedon helpolla saatavuudella. Nuoret löytävät verkosta hyvin yksityiskohtaisia ohjeita verkkorikosten toteuttamiseen välttämättä ymmärtämättä teon aiheuttaman vahingon kokoluokkaa.
– Viime vuosina rikoksentekovälineiden saatavuus on kasvanut voimakkaasti ja kehitys on kiihtynyt koronan aikana. Tämä on havaintojemme mukaan heijastunut myös nuorten kyberrikollisuuteen, Krp:n Mikko Rauhamaa toteaa.
Verkkorikoksista ilmoitetaan edelleen poliisille vain murto-osa, joten tarkan tilannekuvan luominen on haastavaa. Tämän päivän nuoret (10–19-vuotiaat) ovat historian verkottunein sukupolvi ja 2021 tehdyn tutkimuksen mukaan nuoret ovat viettäneet puolet hereilläoloajastaan verkossa. Tällä on Rauhamaan mukaan vaikutuksia sekä rikollisuuteen että rikoksen uhriksi joutumiseen.
– Poliisilla on tiedossa tapauksia, joissa vielä kuulusteluissakaan nuori ei ole täysin ymmärtänyt mitä on tehnyt väärin ja miksi on joutunut poliisin kanssa tekemisiin. Osittain teot voivat olla harkitsemattomuutta tai yllytyksen kautta tehtyjä.
Kyberrikostorjuntakeskuksen päällikkö Mikko Rauhamaa varoittaa, että lievemmistä rikoksista saattaa kehittyä rikoskierre, jonka katkaiseminen myöhemmässä vaiheessa voi olla vaikeampaa.