– Ohkolan tapahtumat ja Mäntsälän kapina eivät olleet sattumaa, arvioi professori, historiantutkija Martti Häikiö Mäntsälän kapinasta vihapuheeseen -seminaarissa.
Väitettään hän perusteli sijainnilla ja aiemmilla tapahtumilla. Mäntsälällä oli logistisesti liian keskeinen sijainti ollakseen sattuma.
Kapinaa oli valmisteltu jo huomattavasti etukäteen.
Suunnitelmat tuhansien miesten kokoontumisesta Mäntsälään eivät myöskään olleet sattumaa.
Häikiö keskittyi esitelmässään presidentti P.E. Svinhufvudin toimintaan kapinan kukistamiseksi.
Helmi-maaliskuun vaihteessa 1932 Mäntsälään sosiaalidemokraattien puhetilaisuutta estämään kokoontuneet suojeluskuntalaiset nousivat kapinaan, jota lapuanliikkeen johto ryhtyi myötäilemään vaatimalla hallituksen eroa.
Presidentti yritti neuvottelemalla saada kapinan johtoa antautumaan. Tuolloin hän ja hallitus näkivät, ettei kyse ollut erillisestä tapahtumasta, vaan kapinaan oli ajauduttu sopivan tilanteen tullen.
Vain puoli tuntia ennen kapinan kaatanutta radiopuhettaan presidentti antoi pääministeri Kivimäelle tehtävän laatia puhe. Sitä kuunteli noin 200 000 kuulijaa eri puolilla Suomea.
Puheessaan Svinhufvud esitti sotaväen ja suojeluskuntien ylipäällikkönä vetoomuksen ja käskyn kapinallisille palata kotiseudulleen. Hän ilmaisi halunsa turvata suojeluskuntien asema.
Puhetta hän piti henkilökohtaisena luottamuskysymyksenä luvaten, että tuomiota ei tule, ellei kyse ole yllyttämisestä kapinaan. Lisäksi hän lupasi epäkohtien korjaamista laillista tietä.
Puhe tehosi ja kapina kukistui.
– Venyttikö Svinhufvud valtaoikeuksiaan tukahduttaakseen kapinan, kysyi Häikiö.
– Tähän ei vielä pystytä antamaan yksiselitteistä vastausta, vaan asiaa pitää tutkia edelleen. Nähdäkseni hän ei venyttänyt perustuslakia, mutta käytti voimakkaasti poliittista valtaa.
– Ydinkysymys oli kapinan toimintamalli. Oliko toiminta parlamentaarista vai sen ulkopuolella. Populismissa ajaudutaan usein ulkopuolelle.
Seminaarin avannut eduskunnan 1. varapuhemies Antti Rinne muistutti, että yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on kaiken demokratian perusta.
– Tämä malli ja kansakuntamme kokemukset ovat johdattaneet meitä kohti hyvinvointivaltion keskeistä ideaa: ketään ei jätetä ja kaikille annetaan mahdollisuus elää ja kehittyä.
– Sosiaalinen media on monine hyvine puolineen lisännyt ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ennennäkemättömällä tavalla, huomautti Rinne.
Samaan aikaan sen negatiiviset ilmiöt ovat karkottamassa ihmisiä pois yhteiskunnallisesta keskustelusta ja estävät ihmisiä asettumasta ehdolle vaaleihin.
– Vihapuhe, ihmisten maalittaminen ja valheellisen tiedon levittäminen vaarantavat demokratian toiminnan, oikeusvaltion periaatteiden toteuttamisen ja niiden myötä onnellisen Suomen rakentamisen.
Mäntsälän kapinasta vihapuheeseen -seminaari alkoi Ohkolan työväentalon raunioilta, jossa ohjelmaa juontanut Heikki Simolin heitti, että tässä olisi perustukset jo valmiina, vain työväentalo puuttuu.
Seurojentalolla alustivat myös emeritusprofessorit Pauli Kettunen ja Jukka Kekkonen.
Mäntsälän teatteri esitti tanssin Kapina haavoittaa. Näyttelijä Tommi Eronen esitti otteen monologista Metakka.
Tilaisuuden olivat järjestäneet TSL ja Uudenmaan Sosialidemokraatit.