Kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden määrä kasvaa suojelutyön riittämättömyyden vuoksi, kertoo tiedotteessaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus).
Suojelutyö on ollut tiedotteen mukaan toistaiseksi riittämättömintä leikkaustoiminnassa, laboratorio- ja kuvantamispalveluissa sekä useilla vuodeosastoilla. Sitä on ollut riittävästi esimerkiksi tehohoidossa, synnytystoiminnassa sekä syöpäsairauksien säde- ja sytostaattihoidoissa.
Husin näkemyksen mukaan maan hallituksen valmistelema potilasturvallisuuslaki olisi viimeinen keino turvata potilaiden hoito.
Viime viikon aikana Husin leikkausosastoilla tehtiin tiedotteen mukaan alle 200 suunniteltua leikkausta normaalin 1 300 sijaan. Myös päivystysleikkausten määrä väheni noin 10 prosenttia.
Lakon ensimmäisten kolmen arkipäivän aikana Husissa peruttiin keskimäärin 12 syöpäleikkausta päivässä, kun maaliskuussa jouduttiin perumaan keskimäärin yksi syöpäleikkaus kunakin arkipäivänä.
Tiedotteessa todetaan, että Hus on saanut laboratorio- ja kuvantamispalveluihin 30–40 prosenttia normaalista henkilökunnasta. Viikon aikana jäi tekemättä yli 4 000 kuvantamistutkimusta eikä kaikille sairaalassa oleville potilaille ole voitu tehdä kaikkia tarvittavia tutkimuksia. Tutkimatta jääneissä patologian näytteissä on tilastotiedon perusteella satoja syöpätapauksia, joissa diagnoosi viivästyy.
Suojelutyöneuvotteluja on käyty tiedotteen mukaan työntekijäjärjestöjen kanssa päivittäin hyvässä hengessä ja edistystä on tapahtunut.
– Nykyisessä tilanteessa potilaan hoitoketju ei toimi. Olemme esimerkiksi saaneet neuvoteltua lisää henkilökuntaa leikkaussaleihin. Emme kuitenkaan voi leikata potilasta, jos emme saa tehtyä tarvittavia laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia. Potilasta ei voida myöskään leikata, jos hänelle ei ole hoitopaikkaa vuodeosastolla, kuvaa tilannetta tiedotteessa Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
Jos lakot jatkuvat, yhä suurempi joukko potilaita tarvitsee kiireellistä hoitoa. Mitä pidemmäksi lakot venyvät, on sitä suurempi määrä potilaita, joiden hoito ei voi odottaa ilman jälkiseuraamuksia. Husin tarpeet suojelutyön määrästä kasvavat.
– Husin potilasturvallisuudesta virkavastuussa olevana ylilääkärinä olen erittäin huolissani tilanteesta. Ilman potilasturvallisuuslakia suojelutyöneuvottelut ovat ainoa keino yrittää varmistaa potilasturvallisuus ja hoito lakkotilanteessa. Ääritilanteessa ja viimeisenä keinona potilasturvallisuuslaki antaa meille potilashoidosta vastaavina mahdollisuuden estää hoidon viivästymisestä aiheutuvat komplikaatiot ja pysyvät haitat. Suojelutyöneuvotteluja jatkamme joka tapauksessa eli se on edelleenkin ensisijainen keino ongelmien ratkomiseksi, Mäkijärvi painottaa.
Husin esitykset suojelutyöneuvotteluissa perustuvat tiedotteen mukaan lääketieteellisten asiantuntijoiden arvioon välttämättömän päivystyksellisen ja kiireellisen hoidon henkilöstötarpeesta.
– Esitykset eivät ole kannanottoja lakko-oikeuteen tai palkkaratkaisuun, vaan ne perustuvat ainoastaan potilaiden päivystyksellisen ja kiireellisen hoidon turvaamiseen, tiedotteessa todetaan.
Hus pitää ensisijaisena, että hoitoalan työtaistelu saadaan päätökseen mahdollisimman pian neuvotteluteitse työnantaja- ja työntekijäpuolien kesken.
Ministeri Lindén ei aio viedä kiisteltyä potilasturvallisuuslakia hallituksen käsittelyyn
Toisen hoitajalakon alkamishetki selvillä – Lakon piirissä on noin 35 000 hoitajaa