Taimenten istutuksessa viides ja viimeinen vuosi – tuloksiakin pitäisi pian näkyä

Mustijokeen ja Mäntsälänjokeen istutettiin tänä keväänä jo viidettä kertaa taimenia. Vesistötalkkari Sampo Vainio uskoo, että pian täytyisi näkyä jo luonnollista lisääntymistä ja kantojen elpymistä.

Vesistötalkkari -hanke toimii itäisellä Uudellamaalla ja Päijät-Hämeen puolella. Työn alla ovat joet, jotka laskevat Suomenlahteen Sipoossa, Porvoossa ja Loviisassa.

Mäntsälän osalta asia koskee siis Mustijokea, Mäntsälänjokea ja Sääksjärvestä ja Isojärvestä Porvoonjokeen laskevia Onkimaan- ja Sääksjärvenjokea.

Vesistöt kuuluvat nykyään Mustijoen ja Porvoonjoen kalatalousalueeseen.

Aiempien vuosien toimenpiteinä Mäntsälässä on muun muassa istutettu täysikasvuisia kirjolohia viiteen eri Mustijoen koskeen, joita on tehty erityiskalastusalueen vuosittaisilla kalastusluvista saaduilla tuloilla.

Taimenten istutus tähtää toiseen tavoitteeseen:

Taimenet voi olla ärhäköitä ottaman perhoon.

– Samanaikaisesti taimenten istutus tähtää luonnossa lisääntyvien kantojen palauttamiseen. Kanta on aikaisemmin hävinnyt kokonaan, niin ne täytyy istuttaa nyt uudelleen ja kotiuttaa sinne ja lisäksi tehdään elinympäristökunnostuksia, että niillä olisi kutupaikkoja, Vainio kertoo.

Samalla kalastus pyritään järjestämään niin, että se suojelisi taimenkantaa, mutta muu kalastus kuten kirjolohien pyytäminen olisi silti mahdollista. Se vaatii kalastajilta tarkkaavaisuutta:

– Taimenet voi olla ärhäköitä ottaman perhoon, joten on tärkeää, että tunnistaa sen taimenen ja ymmärtää, että ne ovat rauhoitettuja kalastusasetuksella ja siihen sisältyy korvausmaksu, jos sellaisen ottaa luvattomasti saaliiksi. Jos pyynti osuu taimeneen, niin hyvin varovasti irrottaa sen ja päästää takaisin veteen, Vainio ohjeistaa.

– Se voi kuulostaa ristiriitaiselta, mutta jos katsotaan Vantaanjoen puolella, niin se yhdistäminen on onnistunut hyvin ja taimenkannat ovat vahvistuneet.

Millaisia toimenpiteitä Mäntsälässä on siis tänä keväänä tehty ja miltä taimenkantojen elpyminen näyttää?

– Halusin vielä yhden istutuksen saada ja nyt aletaan seuraamaan, että tapahtuuko jotain luontaisesti.

– Sähkökalastustutkimusta on ehditty tekemään vähän, mutta perhokalastajat ovat huomanneet jo poikasia.

Aikakin alkaa olla jo otollinen. Taimennaaras saavuttaa sukukypsyyden kolmesta viiteen -vuotiaana. Tästä lähtien siis seurataan, kuinka luonnollinen lisääntyminen ja kannan elpyminen lähtee käyntiin Lukkokoskella.

Onnistumisiakin on jo ollut, kun Hirvihaaran koskessa on havaittu jo luonnollista lisääntymistä.

Vaikka istutuksia ei enää tehdä, niin kunnostustöitä aiotaan vielä jatkaa ja etenkin uittoperkausten vuoksi kutupaikkoja täytyy vielä kohentaa.