Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Yskimiskone ja lämpönukke tekokeuhkoilla – Tutkijoilla uudet tavat selvittää virustartuntariskin pienentämistä

Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoilla on käytössä muun muassa yskimiskone ja ihmisen kokoinen lämpönukke, kun he selvittävät, miten toimistoissa voitaisiin vähentää tartuntoja erilaisilla ratkaisuilla. Niitä ovat ilmanjaon tehostaminen sekä ilmanpuhdistimet, hengityssuojaimet ja UV-valo.

Kaksivuotista tutkimushanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.

Tutkijat tekevät laboratoriossa mittauksia parafiinista valmistetuilla aerosolihiukkasilla, ihmiselle vaarattomalla MS2-viruksella ja merkkiainetta sisältävällä kaasulla. Merkkiainekaasun avulla tutkijat selvittävät, miten ilmanjako ja lämmönlähteet vaikuttavat ilman sekoittumiseen.

Jotta huonetilavirtaukset sekä aerosoli- ja virusmittaukset olisivat mahdollisimman todenmukaisia, tutkijat käyttävät erityistä yskimiskonetta ja ihmisen kokoista lämpönukkea.

Yskimiskoneen avulla voidaan tutkia aerosolien leviämistä hengittäessä ja yskittäessä. Lisäksi yskimiskoneelle on muotoiltu kasvot, joille voidaan myös pukea maski.

Lämpönukke on ihmisen kokoinen ja muotoinen. Nukkeen on kytketty ulkopuoliset ”keuhkot”, joiden avulla nukke hengittää sisään ja ulos halutulla voimakkuudella, suun tai nenän kautta. Myös lämpönukelle voidaan pukea maski. Nukella on myös 25 kehonosaa, joiden lämpötilaa voidaan säätää.

– Mehän hengitämme oman kehomme lämmön ylöspäin nostattamaa ilmaa. Siksi on tärkeää, että nukkekin on lämmin, jotta voimme luotettavasti mitata sen sisäänhengityksen pitoisuuksia, kertoo hanketta vetävä Aalto-yliopiston professori Risto Kosonen tiedotteessa.

Kirurgisten ja FFP2-maskien lisäksi tutkijat mittaavat muun muassa sermien, ilmanjaon ja erilaisten ilmanpuhdistimien vaikutusta kaasun, aerosolien ja virusten leviämiseen ja pitoisuuksiin. Lisäksi he testaavat UV-valon tehokkuutta virusten hävittämisessä.

Kososen mukaan sisäilmasta puhutaan usein aivan kuin se olisi samanlaatuista koko tilassa. Todellisuudessa ilmanvaihto, ihmisten määrä, erilaiset väliseinät ja jopa ikkunoiden lämpötila voivat vaikuttaa suuresti siihen, millaisia hiukkaspitoisuuksia tilan eri kohtiin muodostuu.