Suomalaisista 60 prosenttia kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä ja Nato-jäsenyyttä vastustaa 19 prosenttia, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksesta. Sen kyselyyn vastasi 2 074 henkilöä Ukrainan sodan toisen ja kolmannen viikon aikana 4.3.–15.3.
Nato-jäsenyyden kannatus on nyt korkeammalla kuin koskaan EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mittaushistoriassa. EVA on mitannut Nato-kannatusta vuodesta 1998.
Tutkimuksen mukaan suomalaisista 60 prosentin mielestä päätös Natoon liittymisestä tai liittymättä jättämisestä pitäisi tehdä tänä vuonna: 41 prosentin mielestä jo lähikuukausina ja 19 prosentin mielestä ennen vuoden 2022 loppua.
Puolustusliiton jäsenyyden kannatus on noussut viime syksystä 34 prosenttiyksikköä ja vastustus vähentynyt 21 prosenttiyksikköä. Kyseessä on poikkeuksellisen nopea ja suuri muutos asennoitumisessa vuodesta 1984 tehdyn Arvo- ja asennetutkimuksen historiassa.
– Asennekäänteessä on kyse suomalaisten reaktiosta turvallisuusympäristön muutokseen, joka näyttää vieneen pitkään Suomessa vallalla olleelta turvallisuuspoliittiselta ajattelulta pohjan, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto tiedotteessa.
Miehet kannattavat tutkimuksessa Nato-jäsenyyttä selvästi naisia enemmän, vanhimmat ja nuorimmat kannattavat vahvimmin Natoa. Jäsenyyden kannatus kasvaa sosioekonomisen statuksen kohotessa.
Kokoomuksen kannattajissa Nato-jäsenyyden puolto on vahvinta (84 %). Yli 60 prosentin Nato-kannatus on RKP:n (79 %), Liike Nytin (70 %), perussuomalaisten (63 %), sosiaalidemokraattien (62 %), keskustan (61 %) ja vihreiden (61 %) äänestäjissä. Pienintä Nato-kannatus on vasemmistoliiton äänestäjissä, mutta heissäkin Nato-kannattajia (33 %) on enemmän kuin vastustajia (31 %).
Puolet (48 %) suomalaisista kannattaisi Nato-jäsenyyttä, vaikka ylin valtiojohto ei kannattaisi.
Tutkimuksen vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla.
Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.