90 vuotta Mäntsälän kapinasta

Vähän yli 90 vuotta sitten Ohkolan työväentalolla Mäntsälässä ammuttiin yli 700 laukausta. Osa ilmaan, osa maahan ja osa kohti taloa, jonka sisällä oli siviilejä, lapsia ja aikuisia.

Ihmeen kaupalla kukaan ei loukkaantunut, vaikka kahden paikalla olleen poliisin mantteliin tuli repeymiä. Poliisi oli tullut paikalle turvaamaan laillisesti järjestettyä sosiaalidemokraattien kokousta.

Kokous kuitenkin keskeytyi noin 400 pyssymiehen uhkailujen seurauksena. Mäntsälän kapina lähti liikkeelle tuolloin, lauantaina 27. helmikuuta 1932.

Italian fasisteilta oppinsa saaneet Lapuan liikkeen kannattajat vaativat kokouksen puhujan vaihtamista. Puhuja, kokoomuksesta sosiaalidemokraatteihin loikannut Mikko Erich, ei ollut heidän mieleensä. Lapualaisten levittämissä julisteissa Erichiä nimitettiin juutalaistohtoriksi.

Lapuan liikkeen keskeinen vaatimus oli kommunistisen toiminnan kieltäminen Suomessa. Toimintaa rajoittavat vaatimukset kohdistuivat kuitenkin ajattelun vapauteen ja demokratiaan kaiken kaikkiaan.

Ohkolassa ammuttujen laukausten jälkeen Mäntsälän kapinassa ei tiettävästi enää ammuttu. Diktatuuria vaatineet joukot palailivat viikon rettelöinnin jälkeen koteihinsa ja Suomen hauras demokratia selvisi voittajana.

Kapinan vuosipäivää muistettiin Mäntsälässä ainakin kahdessa tilaisuudessa. Mäntsälän kunnan järjestämässä kapinaseminaarissa käsiteltiin 90 vuotta sitten tapahtunutta analyyttisesti ja akateemisesti, mutta myös näytelmän keinoin.

Pääosan saivat kapinan keskeiset merkkihenkilöt niin kapinoijien kuin laillisuuden kannattajienkin puolelta. Seminaari pidettiin Hirvihaaran kartanolla, korona-ajan jälkimainingeissa suppealle kutsuvierasjoukolle.

Tämä oli siinä mielessä harmi, että tilaisuuteen oli saatu merkittävä joukko kapinan aikaa tavalla tai toisella tutkineita historioitsijoita. Tilaisuus on kuitenkin nähtävissä osoitteessa https://julkinen.fi/events/1444.

Euroopan viime päivien tapahtumat ovat tuoneet syvyyttä siihen, miten suhtautua aseelliseen hyökkäykseen.

Mäntsälässä ammuttiin kohti siviilejä. Syynä oli se, että he eivät suostuneet olemaan kokoontumatta lailliseen kokoukseen. He eivät suostuneet tottelemaan käskyä puhujan vaihtamisesta.

Mäntsälä oli tuohon aikaan jakautunut jyrkästi kahtia, kertoi kirjailija Kirsti Manninen. Manninen vastasi tilaisuuden dramaturgiasta.

– Idea tapahtumasta ja siihen sisällytetyistä monologeista tuli kunnanjohtaja Hannu Laurilalta, Manninen kertoo.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen muistutti demokratian ja rauhan läheisestä yhteydestä.

– Siellä missä on hyvä ja terve demokratia, on luottamusta ja kunnioitusta toiseen sekä kyky sopia. Näistä syntyy edellytykset rauhalle, Kaikkonen sanoi.

Sota ja levottomuudet perustuvat suuresti kahtiajakoisuuteen.

–  Kahtia jakautuminen on aina myös turvallisuusriski. Vahvassa demokratiassakin voi nousta vakavasti otettavaa poliittista levottomuutta. Esimerkiksi Kanadasta liikkeelle lähteneet suuret protestit ja laaja tyytymättömyys hallintoon voivat kiihdyttää epädemokraattisten vaihtoehtojen kasvua ja levottomuutta.

Mäntsälässä kapinaa käsitellään yläkouluissa ja lukioissa. Koululaisille on jaettu näköispainos Ilta-Sanomien ensimmäisestä numerosta.

Ilta-Sanomat perustettiin alun perin seuraamaan Mäntsälän kapinaa.

Tulossa saattaa olla myös avoimia tilaisuuksia Mäntsälän kapinasta.

Valtiotieteen tohtori Matti Turtola puhuu Jokela-talolla Tuusulassa Mäntsälän kapinasta otsikolla "Oliko Suomi vallankaappauksen partaalla" keskiviikkona 2. maaliskuuta.

Samana päivänä on tasan 90 vuotta Ukko-Pekan radiopuheesta, jonka jälkeen kapina alkoi viimeistään kääntyä laskusuuntaan.

Tilaisuus on Jokelan kirjaston salissa alkaen kello 19. Kyseessä on lähiluento, mutta se lähetetään myös etänä. Ilmoittautuminen etukäteen rehtori Juha Aunolalle, puhelin 040 6727 527 tai sähköpostilla: rehtori@jokelankansalaisopisto.fi