Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lahdentien bulevardihaaveelle myönnettiin jatkoaikaa – asia otetaan esille linja-autoaseman kaavan yhteydessä

Rakentaminen: Lahdentie on nykyisellään ely-keskuksen hallinnassa

Neljä vuotta sitten arkkitehti Tero Vanhanen esitti näkemyksensä Lahdentien bulevardista. Vanhasen visioiden mukaan kunta voisi saada ensiluokkaista rakennusmaata jalostamalla Lahdentiestä bulevardin ja kaavoittamalla sen varteen kerrostaloja.

Ennen Vanhasen suunnitelmia asiaa oli käsitelty jo vuonna 2012 ja 2013 maankäyttölautakunnassa, mutta tuolloin hanketta vastustettiin muun muassa korkeiden ylläpitokustannusten ja investointien vuoksi.

Kaavoitustyötä oltiin lopulta päättämässä tuloksettomana viime vuoden lopussa, mutta käsittelyn aikana Asko Eerola (kok.) ehdotti, että kaavamuutos otetaan uudelleen käsittelyyn siten, että muutosalueeseen sisällytetään laajemmin tien reuna-alueita.

Asia aiotaan ottaa esille sitten, kun linja-autoaseman kaavaa aletaan valmistelemaan.

Bulevardihaave on siis vielä toistaiseksi elossa, jos näin voi sanoa. Mitä kunta hyötyisi, jos se ottaisi tien hallintaansa keskustan kohdalla?

– Tärkeintä on tietysti, että keskusta saadaan viihtyisäksi Tuo lentokenttämäinen väylä tällä hetkellä jakaa keskustan itään ja länteen, mutta kun se rakennettaisiin osaksi keskustaa, niin se yhdistäisi koko alueen pääkatuna, asiasta vastaesityksen tehnyt Eerola kertoo näkemyksestään.

Totta kai kaikki maksaa.

Asko Eerola (kok.).

Eerolan mukaan aiemmassa kaavatyössä tehtiin ensinnäkin se virhe, että asia ei edennyt missään vaiheessa maankäyttölautakunnasta kunnanhallitukselle, ja tuolloin virkamiehillä oli asiaan turhan insinöörimäinen ote.

Katsottiin, että katualueen ylläpito maksaisi noin 65 000 euroa vuodessa ja alkuinvestointeina täytyisi rakentaa kiertoliittymiä ja alikulkutunneleita. Eerolan näkemyksen mukaan kyse on kuitenkin priorisoinnista.

– Totta kai kaikki maksaa, mutta hyvällä kaavoituksella saadaan tien reuna-alueille pysäköintitilojen lisäksi runsaasti rakennettavaa kerrosalaa.

– Katu voitaisiin rakentaa osaksi kuntakeskustaa; sen pääväyläksi ja pienimittakaavaisella rakentamisella voitaisiin synnyttää miellyttävä ja viihtyisä ympäristö nykyisen hajanaisen ja kaavoituksellisesti vanhanaikaisen ratkaisun tilalle.

Eerola haluaa myös painottaa sitä, että aina pelkkien kustannusten katsominen ei riitä. Viihtyisyys on asia, jolle on vaikea asettaa tarkkaa hintaa, mutta joka on arvona yhä useamman muuttajan mielessä.

Kyse on pitkälti kunnan imagosta.

– Myös jokirannan rakentaminen maksoi kunnalle, eikä se suoranaisesti tuota rahaa, mutta harva on ollut asiaan tyytymätön. Siitä on tullut tähän mennessä todella paljon positiivista palautetta, ja nämä ovat juuri sellaisia asioita, joihin kunnan tulisi panostaa, sillä kuntalaisia vartenhan tämä systeemi on olemassa, Eerola kertoo esimerkkinä ja jatka ajatusta:

– Yhdessä nämä hankkeet ovat kuin serkkuja keskenään: joessa virtaa vesi ja Lahdentiellä autot.

Autoista puheen ollen. Aina kun joku ehdottaa Lahdentien bulevardisointia, niin ensimmäinen kriittinen vastaväite koskee yleensä erikoiskuljetuksia ja niiden järjestämistä.

Eerola ei näe siinäkään ongelmaa, sillä asiaan löytyy kyllä sellaisia ratkaisuja, joita on tehty jo muillakin paikkakunnilla. Voidaan käyttää esimerkiksi kääntyviä tai kokonaan irrotettavia liikennemerkkejä. Kyse on vain suunnittelusta.