Mies flirttaili aikuisille "nuorena tyttönä" ja kiristi heitä viestittelystä – KKO:n ennakkopäätös: 41 kiristyksestä ja 37 kiristyksen yrityksestä ei riitä ehdollinen vankeus

Kymmeniä ihmisiä suunnitelmallisesti kiristänyttä täysi-ikäistä pitää rangaista ehdottomalla vankeudella, vaikka hänellä ei olekaan aiempaa rikoshistoriaa ja teoista on kulunut useita vuosia. Näin linjasi korkein oikeus (KKO) tänään keskiviikkona antamassaan ennakkopäätöksessä.

Kiristäjän tuomio kuitenkin aleni 4 kuukaudella, koska hän edisti asian selvittämistä.

Kiristys sai alkunsa seuranhakupalvelussa, jossa mies tekeytyi nuoreksi tytöksi ja selvitti uhriensa puhelinnumerot. Hän lähetti näille viestejä ja valokuvia edelleen nuorena tyttönä esiintyen.

Tämän jälkeen tekijä otti yhteyttä uhreihinsa esiintyen kuvissa esiintyvän tytön vanhempana ja vaati rahaa vastineeksi siitä, ettei joko tee asianomistajista rikosilmoitusta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai tuo asiaa julkisuuteen.

Kiristäjä jatkoi toimintaansa noin kolme vuotta ja sai 41 asianomistajaa maksamaan kaikkiaan noin 60 000 euroa. 37 kiristystä jäi yritykseksi.

Yksittäisen uhrin maksamat summat vaihtelivat 50 ja 5 000 euron välillä. Suurin osa maksoi alle 2 000 euroa, mutta kuusi uhria maksoi yli sen.

Pisimmillään uhrin kiristäminen jatkui jopa kaksi ja puoli vuotta.

Vakavimmassa tapauksessa kiristäjä lähetteli uhrille aktiivisesti viestejä ja valokuvia kahden päivän ajan syksyllä 2014. Uhri ryhtyi "tytön" kanssa keskusteluun seksuaalisesta kanssakäymisestä. Tämän jälkeen kiristäjä esiintyi tytön vanhempana ja uhkasi rikosilmoituksella. Uhri maksoi kiristäjälle yhdeksän kuukauden aikana kaikkiaan 14 500 euroa.

Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi tekijän alun perin ehdolliseen vankeuteen 1 vuodeksi ja 8 kuukaudeksi sekä määräsi 60 tuntia yhdyskuntapalvelua. Syyttäjä valitti tuomiosta hovioikeuteen. Hovioikeus kiristi rangaistusta 2 vuodeksi ja 2 kuukaudeksi ehdotonta vankeutta, mistä puolestaan tuomittu valitti korkeimpaan oikeuteen. Mies piti käräjäoikeuden rangaistusta oikeana, mutta KKO:ssa rangaistus asettui tasan 2 vuoteen ehdotonta vankeutta.

Jos lieventäviä asianhaaroja ei olisi ollut, tuomio olisi KKO:n mukaan ollut 2 vuotta ja 4 kuukautta vankeutta.

Jotta tuomio olisi voitu käräjäoikeuden tapaan antaa ehdollisena, siihen olisi KKO:n mukaan pitänyt olla painavia perusteita, jollaisia se ei nähnyt.

KKO:n mukaan kiristysrikoksen moitittavuutta arvioitaessa pitää kiinnittää huomioon erityisesti uhkauksen laatuun ja voimakkuuteen.

Merkityksellistä ovat myös se, miten paljonko teoilla on tavoiteltu taloudellista etua ja paljonko taloudellista vahinkoa on aiheutettu. Lisäksi tulee ottaa huomioon muut menetykset, haitat ja vahingot, kuten henkinen kärsimys.

KKO:n mukaan tekoja ei voinut pitää vähäisenä edes niissä tapauksissa, joissa taloudellinen vahinko jäi pieneksi, sillä uhkaus mahdollisesta vapauden menettämisestä aiheutti uhreille henkistä kärsimystä.

Rikos ei KKO:n mukaan ollut vähäinen edes yrityksiksi jääneissä tapauksissa, koska ne jäivät yrityksiksi lähinnä uhrien maksuhaluttomuuden vuoksi.

Tekojen moitittavuutta lisäsi KKO:n mukaan suunnitelmallisuus. Yhteydenpito asianomistajien kanssa edellytti tekijältä harkintaa ja aktiivisia toimia. Kiristyksen pitkäkestoisuuden oikeus katsoi osoittavan "johdonmukaista pyrkimystä huomattavan laittoman hyödyn saamiseen".

Rangaistusasteikon KKO pohjasi törkeimpään kiristykseen, jossa saaliina oli 14 500 euroa. Pelkästään siitä olisi oikeusistuimen mukaan pitänyt määrätä 10 kuukautta vankeutta.

Rangaistusta lievensi se, että oikeus katsoi muut teot yhdeksi kokonaisuudeksi. Syynä oli se, että ne erosivat toisistaan lähinnä aiheutetun taloudellisen vahingon määrässä ja kiristyksen kestossa sekä siinä, onnistuiko kiristys.

Rangaistusta lievensi myös se, että tekijä auttoi rikoksen selvittämisessä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut