Kaavoitus: Kartanonmetsän ja Leppämäen kaavoista annettiin ennätysmäärä muistutuksia – intressien yhteensovittaminen on vaikeaa kaavan historian vuoksi
Kuntakehitysjohtaja Vesa Gummerus piti hyvänä, että kaavasta annettiin paljon huomautuksia nimenomaan luonnosvaiheessa. Nyt kaikki huomautukset ja muistutukset käydään läpi, mutta kompromissin löytäminen tulee olemaan vaikeaa.
Se on varmaa, että metsään ei rakenneta mitään ainakaan vähään aikaan.
Kahdesta kaavaluonnoksesta suurin huomio kiinnittyi Leppämäen kaavaan, mutta sekä kunnanjohtaja Hannu Laurila, että kuntakehitysjohtaja alleviivaavat sitä, että kaavoja työstetään rinnakkain hyvästä syystä.
– Tavoite on, että kirkon alue rauhoitettaisiin rakentamiselta, koska tämä on pääasiallinen kulttuuriympäristökohde täällä, Gummerus selventää.
Monelle on varmasti tullut yllätyksenä se, että Kirkonmäen vanha kaava on ollut voimassa jo vuodesta 1997 lähtien ja periaatteessa maanomistaja olisi voinut myydä pientalotontit missä vaiheessa tahansa.
– Kaava kun on päällä, niin aikaisemmin ei olisi ollut muutakaan mahdollisuutta kuin myöntää rakennuslupa kaava-alueelle, ja se on tietyssä mielessä onni, että näin ei tapahtunut näin arvokkaalle alueelle, Laurila pohtii aiempaa kaavaa.
Alueen kaavoitus kurkottaa oikeastaan vielä pidemmälle historiaan, sillä alueen rakennusoikeus on vuodelta 1962, jolloin alue varattiin tehdasrakentamiseen.
Uudessa kaavassa rakentaminen siirretään Leppämäkeen.
Ollaanko nyt samassa tilanteessa kuin aiemmin, että maanomistaja myy tontit ja rakentaminen alkaa?
– Periaatteessa joo, mutta sopimuskuviot tulee sitten erikseen, kun kaava on edennyt siihen vaiheeseen, että maankäyttösopimuksia voidaan tehdä ja kunnallistekniikka sitten aikataulutetaan, ja jos niin tehdään, niin sinne sisällytetään rakennusvelvoite, Gummerus kertoo aikataulusta.
Suurin osa tehdyistä huomautuksista koski Kartanonsuon epävirallisia luontopolkuja.
Huomautuksia tuli Laurilan arvion mukaan tavallista poikkeavan paljon.
Asia on ollut kyllä jo aiemmin kaavoituskatsauksissa esillä, mutta luonnosvaiheen palautekaan ei häiritse kunnan virkamiehiä.
– Siinä mielessä ihan hyvä, että se prosessi toimii, että luonnoksista pääsee lausumaan, koska se on avointa vuorovaikutusta. Laurila pohtii.
– Ne täytyy käydä läpi linjauskeskusteluissa kunnan sisällä, että miten sitä kaavaehdotusta lähdetään ajamaan, että säilyykö nykyinen tällaisenaan, vai tuleeko joitain tarkennuksia, Gummerus lisää.
Kaava-alueen historiasta ja aiemmista kaavoista johtuen kaikkien intressien yhteensovittaminen tulee kuitenkin olemaan erittäin vaikeaa, sillä nykyinen kaavakin oli omanlainen kompromissi.
– Jos kaavassa muutettaisiin kirkonmäki vain puistoksi, niin kunnalle tulisi korvausvelvollisuus jo myönnetystä rakennusoikeudesta, että sitten siinä selviäisi rahalla, mutta sillä olisi aikamoinen hintalappu.
– Lähtökohtainen ajatus oli alun perin, että siirretään rakennusoikeus toisaalle, eikä ryhdytä rahalla korvaamaan, Gummerus valaisee kaavatyön alkuperäistä ideaa.
Kaavaehdotuksesta käydään nyt linjauskeskustelu, jonka jälkeen asia käsitellään kuntakehityslautakunnassa.
Tämän jälkeen ehdotus tulee taas nähtäville, ja siitä voi antaa lausuntoja, jonka jälkeen edetään kaavan hyväksymiseen
Hyväksymispäätöksen jälkeen valitukset tulee tehdä hallinto-oikeuteen.
Prosessi on vielä pitkä, ennen kuin kaava saadaan vietyä loppuun ja siitä on vielä pitkä matka siihen, kunnes Leppämäkeen ryhdytään raivaamaan tilaa rakentamiselle.
– Tänä vuonna ei taatusti tapahdu mitään, Laurila arvelee.