Suomessa tehtiin 420 elinsiirtoa viime vuonna – Ennätysmäärä munuaissiirtoja elävältä luovuttajalta ja ensimmäinen anonyymi luovutus

Kaikki Suomen elinsiirrot on keskitetty Husiin. Siellä tehtiin viime vuonna yhteensä 420 elinsiirtoa, joista 24 lapsille. Vain vuonna 2019 elinsiirtoja on tehty enemmän, kertoo Hus tiedotteessaan.

Tiedotteessa muistutetaan, että vaikka elinsiirtoja tehtiin paljon, siirtoa odottavien kokonaismäärä ei ole juurikaan vähentynyt.

Aikuispotilaiden elinsiirrot tehdään Helsingissä Meilahden tornisairaalassa ja lapsipotilaiden Uudessa lastensairaalassa.

Aivokuolleita elinluovuttajia oli viime vuonna kaikkiaan 119. Tavallisin kuolinsyy oli aivoverenvuoto.

Elinluovuttajien keski-ikä oli 59 vuotta ja miehiä luovuttajissa oli hieman enemmän kuin naisia. Kaikista elinluovuttajista 72 prosenttia luovutti enemmän kuin yhden elimen.

Ennätyksellisen paljon viime vuonna tehtiin munuaissiirtoja eläviltä luovuttajilta. Niitä oli 46, joista osa tehtiin uuden lain myötä ystävältä ystävälle tai jopa nimettömän luovuttajan antamalla munuaisella.

Eniten viime vuonna tehtiin munuaissiirtoja. Tiedotteen mukaan munuaissiirrännäisistä 93 prosenttia toimii viiden vuoden kuluttua siirrosta ja 10 vuoden kohdalla noin 86 prosenttia.

Myös maksansiirtoja tehtiin vuonna 2021 ennätysmäärä. Niissä viiden vuoden eloonjäämisosuus on 83 prosenttia, mikä on Pohjoismaiden paras tulos.

Lisäksi tehtiin haimansiirtoja, joissa Hus on Pohjoismaiden suurin keskus.

Sydänsiirtoja tehtiin yhteensä 22 ja keuhkonsiirtoja 24.

– Viimeisen kahden vuoden aikana sydän- ja keuhkonsiirtoa odottavien potilaiden määrä on noussut ennätyksellisen suureksi. Samaan aikaan erityisesti sydänsiirtoihin soveltuvia luovuttajia on ennätyksellisen vähän, sanoo tiedotteessa professori, osastonylilääkäri Karl Lemström Sydän- ja keuhkokeskuksesta.

Pohjoismainen yhteistyö parantaa tiedotteen mukaan akuutissa hengenvaarassa olevan maksan-, sydämen- ja keuhkonsiirtoa odottavan potilaan mahdollisuuksia saada sopiva elin ajoissa toisesta Pohjoismaasta. Se voi myös olla ainoa keino munuaissiirtoon, jos potilas on odottanut siirrettä kauan tai on kehittänyt runsaasti vasta-aineita vieraalle kudoksella.

– Ilman tätä toimivaa ja hyvää yhteistyötä potilaiden kuolleisuus olisi merkittävästi suurempi, toteaa elinsiirtokirurgi Arno Nordin.

HUS laajentaa elinluovuttajien joukkoa – "Elinluovutus verenkierron pysähtymisen jälkeen voi tulla kyseeseen"

Elävien luovuttajien munuaisensiirroissa ennätys koronasta huolimatta – Siirrettä odottaa noin 450 potilasta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut