Kartanonsuon metsästä huolestuneet kuntalaiset kokoontuivat viikonloppuna keskusteleman metsän kohtalosta. Kunnan esittelemä kaavaehdotus ei miellyttänyt polkujen vakiokäyttäjiä.
– Sanotaan suoraan, että ihmiset muuttavat Mäntsälään siksi, että tämä on maalaiskunta ja sitten täällä suljetaan maalaiskouluja ja kaikki keskitetään keskustaan, mutta sitten ei ole mitään mitä tarjota.
– Tämä metsä on minulle opettajana tuttu, koska viereiset koulut käyttävät tätä metsää ja hiihtolatua ahkerasti. Puhumattakaan niistä ihmisistä tässä keskustassa, joilla ei ole autoa ajaa esimerkiksi Saarelle, kertoo tuntemuksiaan Mäntsälän Retken puheenjohtaja Ira Aaltonen.
Mäntsälän Retki on myös tekemässä kaavasta valituksen.
Toinen asiasta valituksen tehneistä on Antti Tähkäpää, joka toimii Suomessa luonto- ja ympäristöalan työelämätoimikunnan puheenjohtajana. Hänen mielestään Mäntsälä on Uusimaalaisista kunnista sikäli poikkeava, että aivan ydinkeskustasta löytyy riittävän laaja, monipuolinen, helposti saavutettava ja helposti kehitettävä luontoalue.
Tähkäpää vertaa Kartanonsuon mahdollisuuksia Hyvinkään Tehtaansuon luontopolkuun, jota hän oli itse kehittelemässä. Tähkäpää tuo perusteluissaan esille numeroita.
Hyvinkään terveysmetsätutkimuksessa tutkittiin 66 henkilön tutkimusjoukolta hyvinvoinnin kehittymistä viiden viikon ajan ja tuloksissa näkyi selvä positiivinen ero luontoympäristöissä vierailevien henkilöiden psyykkisessä hyvinvoinnissa. Myös saman kohderyhmän liikunta-aktiivisuus lisääntyi muita ryhmiä enemmän.
– Hyvinkäällä Tehtaansuo on laajuudeltaan 50 hehtaaria ja arvokkaiden metsäalueiden osuus on 20 ha. Piirsimme suunnitellun polun lähtöpaikalta kilometrin säteellä ympyrän ja asukastietokannasta löytyi siltä alueelta yli 10 000 asukasta, joilla on 20 minuutin kävelymatka terveysmetsäpolulle.
– Mäntsälässä tuo väkimäärä Kartanonsuon läheisyydestä on 4000–5000 asukasta. Tämä selittää sen, miksi niin moni tuntee alueen ja hyödyntää sitä jo nyt, Tähkäpää summailee.
Kävijöitä Hyvinkään vastaavalla polulla on noin 75 000 kävijää vuodessa eli karkeasti arvioiden tasaisesti 6000 kävijää kuukaudessa.
Tähkäpää ja paikalla olleet halusivat vielä painottaa, että vaikka kaavoituksella ei olisikaan tarkoitus rakentaa koko metsää täyteen, niin metsä ei silti olisi rakentamisen jälkeen ennallaan.
– Nyt hiljaisessa metsässä voi unohtaa olevansa näinkin lähellä keskustaa, ja se on tärkeää, Tähkäpää painottaa.
Metsästä huolestuneiden keskuudessa oltiin silti tietoisia, että kaava-alue on tulossa yksityisessä omistuksessa olevalle maa-alueelle. Myös metsän omistajat haluavat löytää kaavaan sopuisan ratkaisun:
– Aloite Mäntsälän kartanon ja sen historiallisen ympäristön suojelemiseen kaavoitusmuutosten ja puistoalueiden lunastuksen avulla tuli alun perin Mäntsälän kunnalta ja Maakuntamuseolta. Koska myös Kirkonmäen alueella on historiallista merkitystä, haluaisi kunta säilyttää sen puistona ilman, että siihen rakennetaan uusia rakennuksia, kommentoivat Annemi Usva-Vänttinen ja Juha Usva iäkkään äitinsä puolesta, joka omistaa Leppämäen kaava-alueen maat.
– Ympäristön ja kauniin luonnon vaaliminen ovat meille tärkeitä asioita, joten olemme mielellämme osallistuneet eri vaihtoehtojen miettimiseen ja parhaiden ratkaisujen etsimiseen.
Heidän näkemyksen mukaan kunnan esitys nykyisen rakennusoikeuden siirrosta uudelle Leppämäen alueelle on hyvä ratkaisu ja he näkevät, että vaikka osa luonnonvaraisesta metsäalueesta jääkin kaavan alle, niin suojelee kokonaisratkaisu kuitenkin samanaikaisesti ympäristöä ja luontoa toisaalla Kartanonmetsässä ja Kirkonmäen läheisyydessä.
– Uskomme, että myös kartanonmetsän virkistyskäyttöön jokamiehenoikeuksia hyödyntämällä jää uudessakin ratkaisussa hyvin mahdollisuuksia.
Kuntakehitysjohtaja Vesa Gummerus taas kertoo, että kaavasta on saatu paljon valituksia ja huomautuksia, ja ne aiotaan kyllä käydä kaikki läpi.
– Nimenomaan tässä kaavaluonnosvaiheessa on hyvä, että saadaan mahdollisimman paljon mielipiteitä kaavaan liittyen ja sitten harkitaan, että millä tavalla kaavaa viedään eteenpäin.
Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus antaa mielipiteensä kaavaluonnoksista. Kirjalliset mielipiteet tulee toimittaa 31.1.2022 klo 15 mennessä osoitteeseen Mäntsälän kunta, kuntakehityspalvelut, Heikinkuja 4, 04600 MÄNTSÄLÄ tai sähköpostilla kirjaamo@mantsala.fi.