Päijänteen ympäriajon keskuspaikka Vierumäeltä Vääksyyn
2
Kaksi edellistä Päijänneajoa voittanut Eemil Pohjola treenasi viime keväänä Urajärven vauhdikkaalla maastokokeella, joka ajetaan myös ensi maaliskuussa. Juha Peurala
Katso isompi kuvaEemil Pohjola tavoittelee maaliskuussa suosikkina kolmannesta voitosta ansaittavaa Päijänne-kilpeä. Juha Peurala
Moottoripyöräily: Klassikkokilpailun maastokokeet pysyvät pitkälti entisinä, Mäntsälässä ajetaan sunnuntaina 20. maaliskuuta.
Juha Hölttä
Maaliskuussa 86. kerran ajettavan enduropyörien Päijänteen ympäriajon lähtöpaikka vaihtuu ja samalla legendaarisen kilpailun reittiin tulee pieniä muutoksia, kun maastokokeita ajetaan eri järjestyksessä.
Vuoden 2022 ”Päitsi” on samalla Helsingin Moottorikerhon 100-vuotisjuhlakilpailu.
Päitsin uusi kilpailukeskus on Hotelli Tallukka Vääksyssä, mistä lähdetään matkaan lauantaiaamuna 19. maaliskuuta, jonne tullaan yötauolle ja startataan sunnuntaiaamuna kohti Vantaan Vauhtikeskuksessa sijaitsevaa maalia.
Viime vuodet keskuspaikkana on ollut Vierumäki, ja sitä ennen on lähdetty matkaan muun muassa Moottoripyörämuseolta Lahden Niemen satamasta.
Alun perin kolmipäiväisenä ajettu ympäriajo on sittemmin tiivistynyt kaksipäiväiseksi, mikä on ollut myös kilpailijoiden mieleen.
– Kolmipäiväisenä tapahtuma oli järjestäjien kannalta raskas, kun perjantaina vielä lähdettiin Helsingistä. Kuljettajilla puolestaan oli vaikeuksia saada huoltomiehiä, kun perjantaiksi olisi pitänyt ottaa töistä lomaa, perustelee kilpailunjohtaja Martti Ketelä.
Kahteen päivään tiivistettynä urakka on kova, kun lauantai alkaa kärjen osalta heti aamukahdeksan jälkeen ja päättyy yötauon huoltoon noin kello 21.30 alkaen.
Sunnuntaina liikkeelle lähdetään taas kello 8:n jälkeen ja kärki on maalissa noin kello 17.
Koko kilpailun pituus on noin 720 kilometriä, josta maastokokeiden osuus on 216 kilometriä.
Varsinaiset maastokokeet ovat vuosien varrella vakiintuneet ja samoja ”pätkiä” ajetaan vuodesta toiseen.
– Aika pitkälti ne ovat samoja kokeita. Suuri osa niistä on sellaisia, että paikalliset kuljettajat käyttävät niitä harjoitusreitteinä ja siksi ne pysyvät kunnossa koko talven. Aikaisemmin oli enemmän sellaisia kokeita, joita ei oltu talven aikana käytetty. Se oli arpapeliä missä kunnossa ne oli. Joskus suosi ensimmäistä ajajaa, joskus viimeistä, kun tarkoitus olisi, että reitti olisi kaikille tasapuolinen, kertoo Ketelä.
Lauantain ohjelmassa on myös vähemmän ajaneille tarkoitettu Trophy-reitti, jonka ajavat Kunto-, Pariajo-, Naiset, Classic ja V70-luokkiin osallistuvat kuljettajat. Kokonaisuudessaan noin 250 kilometriä pitkän reitin maali on Jämsässä.
– Harrastelijareitti osoittautui viime vuonna suosituksi, sillä sen ajoi noin kolmasosa osanottajista. Tuollaisen matkan pystyy ajamaan harrastelijakin, eikä tarvitse harjoitella koko talvea tätä kilpailua varten, naurahtaa Ketelä.
Kilpailun suurin suosikki on Päitsin kahdella edelliskerralla voittanut jämsäläinen Eemil Pohjola, jota on sanottu maailman parhaaksi talvikuskiksi. Hän tavoittelee nyt Päijänne-kilpeä, jonka saa omakseen kolmesta voitosta.
Viime keväänä toiseksi sijoittunut Salpausselän Moottorikerhon Antti Hänninen ei kuitenkaan aio päästää Pohjolaa helpolla.
– Antti on rohkeasti julkistanut, että aikoo voittaa Päitsin, kertoo Ketelä.
Terävän kärjen takaa löytyy paljon muunlaisiakin tarinoita. Yksi harrastaja on Ketelän mukaan rakentanut Jawan katupyörästä enduropyörän, toinen tarttuu haasteeseen Triumphin noin 200-kiloisella matkaenduropyörällä.
– Pojat haluavat itselleen erikoisia haasteita ja onhan tuo hienoa pyöränrakennuskulttuuria.
Classic-luokassa kilpaillaan vähintään 30 vuotta vanhoilla pyörillä ja Pariajo-luokassa puolestaan madalletaan osallistumiskynnystä.
– Jos harrastelija ei uskalla ajaa itsekseen, voi matkaan lähteä myös kokeneemman kuljettajan kanssa. Reitti ajetaan yhdessä ja autellaan tarvittaessa toisiaan, selvittää Ketelä.