Sairaus voi viedä omaisenkin työkyvyn, sillä korona-aikana vastuu hoidosta kaatuu usein läheisten harteille.

Itsemurhayrityksiä, lääkekokeiluja ja kesken jääviä laitosjaksoja.

– Kun mieleltään sairastuneen hoitoketju ei toimi, me omaiset olemme liemessä, Pirjo Leimunen huokaa.

Hän oli kahdeksanvuotias, kun oma äiti kuoli masennuksen seurauksena.

– Poikani sairastui 35 vuotta sitten käytyään armeijan. Sen jälkeen elämä on ollut ylä- ja alamäkeä. Olen nähnyt, minkälaista suomalainen mielenterveydenhoito on pahimmillaan, hän sanoo.

Leimunen halusi kertoa oman tarinansa rohkaisuksi muille mielenterveysomaisille.

– Itse yritin selviytyä yksin sairastuneen rinnalla. Kun olin ihan loppu, hakeuduin yksityisesti psykiatrin vastaanotolle.

– Viitisen vuotta sitten kuulin mielenterveysomaisten vertaisryhmästä. Se pelasti minut. Olisin hyötynyt vertaistuesta 30 vuotta aikaisemmin, hän sanoo.

Pirjo Leimunen käy kerran kuussa Järvenpään Justissa kokoontuvassa vertaisryhmässä, jonka järjestää FinFami Uusimaa. Se on päihde- ja mielenterveysomaisten tueksi perustettu yhdistys.

Korona-aikana tapaamiset järjestetään etänä verkossa. Ryhmää vetää psykiatrinen sairaanhoitaja.

Osa omaisista ei ole kertonut läheisen sairastumisesta edes ystäville tai työkavereille.

– Heidän on vaikea ymmärtää, minkälaista elämä on sairastuneen kanssa. Moni omainen uupuu ja menettää työkykynsä. Osa ottaa avioeron ja jatkaa omaa elämää.

Pirjo Leimunen olisi toivonut, että hänenkin vointi olisi aikuisen pojan kriittisinä hetkinä kiinnostanut hoitoalan ammattilaisia.

– Omaisten tietämystäkään ei yleensä arvosteta, vaikka heillä on hoidon kannalta oleellista tietoa. Toisaalta sairastunut jää ilman hoitoa, jos hänellä ei ole taistelevia omaisia.

Vertaistapaamisissa ei pelkästään synkistellä.

– Elämä voi tuntua toivottomalta varsinkin diagnoosin jälkeen. Vertaisryhmässä voi kuulla, miten perheet ovat päässeet eteenpäin ja oppineet elämään sairauden kanssa. Omaisilla on oikeus elää hyvää elämää sairaan rinnalla, Leimunen tähdentää.

FinFami Uusimaan omais- ja perhetyöntekijä Catarina Forsströmin mukaan vertaisryhmiä voidaan perustaa Järvenpään lisäksi muillekin paikkakunnille, jos ryhmille löytyy vapaaehtoisia vetäjiä.

– Mielenterveyspotilaiden hoitoon pääsy on vaikeutunut koronaepidemian aikana. Palveluiden heikentynyt tilanne vaikuttaa suoraan myös sairastuneen perheisiin ja läheisiin, kun hoitoon pääsy ja vastuu hoidosta on kaatunut heidän harteilleen.

FinFamin kyselyn mukaan kolmasosalla ei ole työpaikalla joustavia käytäntöjä, jotka tukisivat työssä mielenterveysomaisten jaksamista. Forsström toivoisikin lisää ymmärrystä työnantajilta.

Keski-Uudellamaalla asuu iso joukko mielenterveysomaisia.

Järvenpäässä, Keravalla, Tuusulassa ja Mäntsälässä jää vuosittain eläkkeelle mielenterveyden sairauksien vuoksi noin 200 ihmistä.

Määrä on isompi kuin tuki- ja liikuntaelin sairauksien vuoksi eläköityvien joukko.

Eläketurvakeskuksen mukaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi eläköidytään huomattavasti nuorempina kuin liikunta- ja tukielinsairauksien vuoksi.

Vuosittain 1,5 prosenttia suomalaisista sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön.

Joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä. Ainakin joka kymmenes tai ehkä jopa joka viides suomalainen kokee elämänsä varrella ainakin yhden vakavan masennusjakson.

Fakta

Järvenpäässä vertaisryhmä

FinFami-yhdistykset tarjoavat tietoa, tukea ja neuvontaa mielenterveyskuntoutujien omaisille.

Finfami Uusimaan puhelinneuvontaan, yksilö- ja perhetapaamiseen ja Teams-videotapaamiseen voi varata ajan maanantaista torstaihin kello 9–15 välillä numerosta 096860260.

Omaisten vertaistukipuhelin päivystää keskiviikkoisin kello 15–19 numerossa 0406124933.

Lisäksi toimivat muun muassa sisarus-, puoliso- ja vanhempainryhmät.

Stea myöntää FinFamille tukea Veikkaus-varoista.

Toiminta on omaisille maksutonta ja sitä tarjotaan myös ruotsiksi ja englanniksi.

www.finfamiuusimaa.fi

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut