Tuusula pärjäsi kehnosti, kun tarkastellaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustoon valittujen kotikuntia. Väkilukuun suhteutettuna tuusulalaisia pitäisi olla 13 tai 14 valtuutettua. Valtuustossa heitä on kymmenen.
Vaikka hyvinvointialueen idea ei ole ajaa oman kunnan vaan koko maakunnan etua, etenkin valtuustojen aloittaessa on paljon kuntakohtaista ajattelua. Monissa kunnissa päättäjät kunnanjohtajia myöten patistivat oman kunnan asukkaita äänestämään, ja tämän takana oli oman kunnan aseman turvaaminen uuden valtuuston päätöksenteossa.
Kaikkiaan aluevaltuustoon valittiin 69 ehdokasta. Tuusulalaisten kokema "tappio" jakautui lisäpaikkoina tasaisesti muihin kuntiin. Kuntapuolueista suurin on Hyvinkää, 17 valtuutettua (väkiluvun edellyttämä paikkamäärä 16). Seuraavina tulevat Järvenpää, 16 valtuutettua (15), Nurmijärvi 16 valtuutettua (15-16), sitten Tuusula 10 (13-14), Mäntsälä 8 (7) ja Pornainen 2 (1,7).
Kaikki muut kunnat siis saivat hieman enemmän kuin niiden väkiluku edellyttäisi. Mikään kunta ei kuitenkaan tehnyt suurta kaappausta. Suhteellisesti eniten tulos palveli Mäntsälää, ja sinnekin tuli vain yksi valtuutettu enemmän kuin väkiluku edellyttäisi.
Maakunnan asukkaat ovat äänestäneet jossakin määrin yli kuntarajojen. Suurin osa läpi päässeistä ehdokkaista sai kuitenkin yli 80 prosenttia äänistään siitä kunnasta, jossa hän asuu.
Koko valtuustossa on vain yksi valtuutettu, joka sai yli puolet äänistään muualta kuin kotikunnastaan. Hän on luokanopettaja Mila Lehtonen (kd) Tuusulasta. Lehtonen sai enemmän ääniä Järvenpäästä (81) kuin Tuusulasta (79).