Tutustumismatka Suomen yliopistoihin – Mäntsäläläiset yliopisto-opiskelijat esittelivät opiskelukaupunkejaan entisen lukionsa oppilaille

Mitä tekisi lukion jälkeen? Hakisiko Helsinkiin vai menisikö Mikkeliin? Olisiko Oulu oma juttu?

Näitä miettii moni lukiolainen ja erityisesti abi, jolla koulun loppu häämöttää.

Helpotusta valinnan vaikeuteen ja vinkkejä eri vaihtoehdoista saatiin Mäntsälän lukiolla joulun alla, kun parikymmentä lukion entistä opiskelijaa kokoontui esittelemään opiskelukaupunkejaan ja yliopistojaan.

Mukana oli yhdeksän suomalaista yliopistoa Helsingistä Ouluun ja yksi huippuyliopisto Lontoosta.

Pääkaupunkiseutu pääsi vahvasti esille, kun mukana oli opiskelijoita sekä Aalto-yliopistosta että Helsingin yliopistosta.

Energia- ja ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi opiskeleva Alina Suvanto pääsi opiskelemaan suoraan lukiosta, kone- ja rakennustekniikan opiskelija Inga Tammemägi vietti kaksi välivuotta.

– Koneet ovat kiinnostaneet minua aina, samoin arkkitehtuuri. Tässä yhdistyvät jossain määrin molemmat, kuvaili Tammemägi opintojensa sisältöä.

Aalto-yliopiston taiteellisempaa puolta edusti maisema-arkkitehtuuria opiskeleva Ronja Karvonen.

– Minua kiinnostavat suuret linjat, ongelmanratkaisu ja pitkän tähtäimen vaikuttaminen, perusteli Karvonen alavalintaansa.

Hän kertoi, että ilmastonmuutos on vahvasti läsnä opinnoissa, joissa yhdistetään luontoa ja rakennuksia.

Tampere on Suomen suosituin jatko-opintopaikkakunta Helsingin ohella, ja sinne halusivat myös Aslak Alaluusua ja Pinja Karaste. He opiskelevat tuotantotekniikan diplomi-insinööriksi ja luokanopettajaksi.

Omaan kotiin muuttaminen on heidän mielestään opiskelukaupungissa helppoa.

– Viihtyisiä ja edullisia opiskelija-asuntoja on helposti saatavilla ja myöhemmin voi hakea asuntoa myös yksityisiltä vuokramarkkinoilta.

Asumisen helppoutta toivat esille myös Jyväskylässä kauppatieteitä opiskelevat Markus Bardzinski ja L isa Elonen sekä tietotekniikkaa opiskeleva Roope Tirronen.

Biokemistiksi tähtäävä Kaisu Kyrö valitsi Oulun, koska halusi tehdä täydellisen maisemanvaihdoksen ja aloittaa opintonsa uusien ystävien keskellä.

– Yliopistossa oli lukiota helpompaa löytää oma porukka samanhenkisten joukosta. Ouluun on matkaa kuusi ja puoli tuntia bussilla, mutta siihen tottuu, Kyrö kannusti kauemmas hakevia.

Jatkopaikan haussa saattaa mietityttää, jääkö äidin tai isän jääkaappi liian kauas, jos lähtee pois Lahti–Helsinki-akselilta.

Moni uskoo haluavansa kotiin joka viikonloppu. Tosiasiassa oma elämä vie äkkiä mukanaan.

– Aluksi kävin kotona kerran kuussa, lopulta kerran kahdessa tai kolmessa kuukaudessa, rohkaisi LUT-yliopistossa Lappeenrannassa tekniikkaa opiskeleva Aleksi Auramo koti-ikävää pelkääviä.

Kotiutumista tiiviille kampukselle auttoi poikkeuksellisen hyvä yhteishenki, jolla on jopa oma nimi, ”Skinnarilan henki”.

– Saimaan rannalla opiskellessa ja asuessa voi vaikka pulahtaa kesäaamuisin uimaan, kuvaili Auramo muita opiskelukaupunkinsa etuja.

Kaukaisimmat terveiset toi Nuutti Tervo, joka opiskeli London School of Economicsissa ja palasi sen jälkeen jatkamaan opintojaan Suomeen.

– Kannattaa hakea ulkomaisiin yliopistoihin, niihin on usein helpompi päästä kuin suomalaisiin, vinkkasi Tervo.

Kansainvälisyys ja erilaisuus oli opinnoissa vahvasti läsnä, sillä LSE:n opiskelijoista 70 prosenttia tulee muualta kuin Britanniasta.

– Lontoossa tuntui, että koko maailma on avoinna. Uskon, että opiskelu ulkomailla lisää työllistymismahdollisuuksiani.

Varma työpaikka on tiedossa Laura Kalliolla ja Marcel Suvannolla, jotka opiskelevat Maanpuolustuskorkeakoulussa ilmavoimien upseereiksi.

– Tällä alalla ei voi valmistua työttömäksi eikä saada potkuja, paitsi jos itse sössii asiansa, kertoi johtamisjärjestelmiä opiskeleva Kallio.

Suvannosta tulee helikopterilentäjä, joka pääsee eläkkeelle 45-vuotiaana – todennäköisesti tekemään uutta uraa muissa tehtävissä.

Tälle kaksikolle ovat Utin, Tikkakosken ja Santahaminan maisemat tulleet tutuiksi.

Yliopisto-opintojen teoreettisuus tai käytännöllisyys vaihtelee aloittain, selvisi päivän aikana.

Varsin teoreettisiksi luonnehti opintojaan politiikan ja viestinnän tutkimusta Helsingissä opiskeleva Erin Eloranta, kun taas käsityönopettajaksi opiskelevalla Joel Heikkilällä on paljon käytännön projekteja erilaisten materiaalien parissa.

Suomen kieltä ja kirjallisuutta opiskeleva Jasmine Pekola aikoo opettajaksi, joten hänellä käytännönläheisyyttä syntyy opetusharjoitteluista.

Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella maantiedettä ja ympäristöpolitiikkaa opiskelevalla Sandra Piirosella ja metsätieteitä opiskelevalla Valtteri Kinnusella on teorian vastapainona maastopäiviä, jolloin päästään esimerkiksi tekemään mittauksia ja tutkimuksia metsään.

Joensuun etuna he pitivät kaupungin ja kampuksen kompaktia rakennetta: kaikki on lähellä ja loistava pyörätieverkosto tekee liikkumisen kaupungissa helpoksi.

Länsi-Suomea edustivat Vaasan yliopiston opiskelijat Juuso Häikiö ja Juho Kasanen.

Kasanen kertoi hakeneensa ensin historiaan, mutta päätyi varavaihtoehtona opiskelemaan hallintotieteitä. Häntä kiinnostaa erityisesti aluetutkimus.

Yliopistopäivän koordinaattori Häikiö opiskelee kauppatieteitä.

– Minusta piti tulla alun perin neurokirurgi, mutta lukion kemia laittoi pasmat sekaisin, vitsaili hän lukiolaisille vauhdikkaassa esityksessään.

Köyhäilemään Häikiö ei nytkään aio jäädä, sillä laskentatoimen ja rahoituksen opinnoissa on kuulemma ”miljonääritakuu”.

Vaivatta miljoonat eivät tosin irtoa, sillä Häikiö kertoi olevansa ”melkoisessa mankelissa” opintojensa kanssa.

Vaasa sai hakuvaiheessa ”vahvat suositukset” samasta paikasta valmistuneilta kummeilta, eikä Häikiö ole katunut valintaansa.

– Kuvitelkaa, että istutte kirjastossa meren rannalla auringonlaskua katsellen – ja horisontissa näkyy melkein Ruotsi! hehkutti Häikiö.

Tämä horisontin avartuminen oli juuri sitä, mitä tällä päivällä tavoiteltiin, kertoo lukion opinto-ohjaaja Sirpa Repo.

– Liian moni lukion päättävä rajaa omia vaihtoehtojaan sillä, ettei uskalla lähteä kotinurkilta kovin kauas. Osalle jo Tampere on kaukana. Siksi oli antoisaa tehdä eläväinen tutustumismatka ympäri Suomen. Uskon, että päivä kannusti monia laajentamaan horisonttia itään, länteen ja pohjoiseen.

– Suurin hakupaine jatko-opinnoissa kohdistuu Helsinkiin ja Tampereelle, joten oli hienoa saada mukaan opiskelijoita myös pienemmistä kaupungeista kuten Vaasasta ja Joensuusta.

Yliopistopäivä lähti liikkeelle entisistä opiskelijoista, jotka olivat kokoontumassa Mäntsälään. Lukiolla toivotaan, että perinne jatkuu.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut