Moni suomalainen on viimevuosina päätynyt metsänomistajaksi joko tilan oston, perinnön tai muun asian kautta. Kaikille ei ole välttämättä selvää, että mitä omalle metsälle kannattaisi tehdä. Uudistettu metsälaki antaa nykyään metsänomistajille enemmän vapauksia metsänhoidon suhteen kuin ennen.
Osaltaan sen vuoksi Keudan Saaren kartanon metsäalan yksikössä päätettiin järjestää keväällä ja syksyllä kurssi uusilla ja vanhoillekin metsänomistajille.
– Kurssi suunniteltiin metsänomistajalähtöisesti, että tämä oli sisällöltään metsäalan perustutkinnon yksi osa, mutta lähtökohtana oli aina metsänomistajan näkökulma, kurssin opettaja Vesa Tanttu valaisee.
Opettaminen järjestettiin iltaisin ja viikonloppuisin, ja opetukseen kuului teoriaa ja käytännön työskentelyä metsässä. Jokainen kurssille osallistuja pääsi tekemään töitä niin raivaus- kuin moottorisahallakin.
Kurssille osallistui paljon eri-ikäisiä ja erikokoista metsää omistavia.
– Oli paljon sellaisia, joilla oli muutaman hehtaarin ala, mutta oli myös sellaisia, joilla on paljonkin metsää ja halutaan sitten lisätietoa asiasta ja oli myös sellaisia kurssilaisia, jotka eivät omistaneet metsää sillä hetkellä, mutta olivat perimässä pian, Tanttu kertoo.
Metsälaki antaa omistajalle monenlaisia tapoja hoitaa metsiä.
Samalla kun on erilaisia metsänomistajia, niin on myös erilaisia suunnitelmia omille metsilleen. Tuliko se esille kurssilaisten kysymyksissä?
– Se vaikutti paljon, että nyt kun metsälaki antaa omistajalle monenlaisia tapoja hoitaa metsiä, kuten jatkuvan kasvatuksen menetelmän hyödyntäminen, niin epäilen, että ne ihmiset, jotka eivät ole niin innostuneita perinteisestä talousmetsän hoidosta, niin ovatkin siihen jatkuvaan kasvatukseen innostuneita, kurssin opettajista Juha Masonen tuumailee.
Yksi uusi metsänomistaja ja kurssille osallistuja oli Markku Lähdeniemi Nurmijärven Nukarilta. Hän päätyi metsänomistajaksi omien sanojensa mukaan sattumalta kantatilan oston yhteydessä.
– Toki olin aiemmin haaveillut, että voisin ostaa metsää, niin saatiin sitten pieni metsätila ihan tästä meidän talomme ympäriltä ostettua ja olin kyllä kiinnostunut asiasta jo aiemmin, kun hoidin tätä isompaa tonttia, että tämä kurssi oli kuin minulle tilattu.
Vaikka sahan käyttö oli Lähdeniemelle jo tuttua, niin ammattilaisten opetuksessa tutuistakin asioista löytyi uusia ”silmiä avaavia” opetuksia.
Lisäksi teoriapuolen asiat, kuten mittausasiat, pohjapinta-alat, kuutiomäärät ja taimitiheydet olivat asioita, jotka eivät olleet ennestään tuttuja.
Kyseiset asiat olivat myös uusia monelle kurssilaiselle, ja nyt kun heillä on asioista jonkinlainen haju, on omien metsien hoidon suhteen helpompi tehdä päätöksiä.
– On olemassa metsänhoidon suositukset, mutta omistaja voi poiketa niistä ennen kuin kauppaa tehdään, että esimerkiksi tuonne jätetään lehtipuuta, tätä ei hakata niin harvaksi kuin suositukset sanovat ja niin edelleen, Masonen kertoo.
Myös Lähdeniemelle nämä asiat olivat tärkeitä omien metsien hoidossa.
– Se on nimenomaan tärkeää, että metsänomistajat voivat itse päättää kuinka aikovat metsiään hoitaa. Meilläkin on täällä metsä täynnä melko isoja tammia, niin voidaan säästää ne kasvamaan, vaikka tuolla joskus hakkuita tehtäisiin.
Kahdelle kurssille osallistui yli 60 henkilöä. Seuraava kurssi järjestetään keväällä 2022.