Ilotulitteet sisältävät useita kemikaaleja, jotka heikentävät ilmanlaatua. Pienhiukkasten määrä voi olla paikallisesti jopa kymmenkertainen normaaliin verrattuna. Ilotulituksista tulee myös melua, joka voi pelottaa ja stressata herkkäkuuloisia ihmisiä ja lemmikkejä, muistuttaa tiedotteessaan Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes).
Tiedotteen mukaan ilotulitteet heikentävät ilmanlaatua uudenvuodenyönä erityisesti, jos on tyyntä ja pakkasta. Tuulisella säällä ilmansaasteet laimenevat nopeammin.
– Tyynellä säällä pienhiukkasten pitoisuudet voivat uudenvuodenyönä kohota hyvinkin korkeiksi. Viime uutena vuotena mittasimme Vantaalla jopa noin 180 µg/m³ tuntipitoisuuksia eli 180 mikrogrammaa kuutiometrissä. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo pääkaupunkiseudulla on noin 6–8 µg/m³. Ilmanlaatu luokitellaan huonoksi, jos pienhiukkasten tuntipitoisuus on yli 50 µg/m³, sanoo tiedotteessa ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen, Helsingin seudun ympäristöpalveluista.
Ilotulitteiden savut eivät ole terveydelle hyväksi. Tiedotteessa opastetaan, että astmaa, muita kroonisia keuhkosairauksia tai sepelvaltimotautia sairastavien sekä lasten kannattaakin katsoa ilotulituksia etäältä.
Tukes neuvoo, että ilotulituksen haittoja voi vähentää ampumalla ilotulitteita syrjäisillä ja aukeilla paikoilla ja vain sallittuina aikoina.
Suomalaiset ampuvat vuodenvaihteessa taivaalle satojatuhansia kiloja ilotulitteita eli miljoonia yksittäisiä ilotulitteita. Niiden myötä ilmaan lentää valtavat määrät erilaisia kemikaaleja.
Ilotulitteen ampujan on käytettävä suojalaseja ja niitä suositellaan myös katsojille.
– Ilotulitteet sisältävät aina ruutia, joka koostuu rikistä, hiilestä ja kaliumnitraatista. Lisäksi ilotulitteissa käytetään muun muassa kuparia ja strontiumia, kertoo tiedotteessa Tukesin ylitarkastaja Jonas Sjelvgren.
Ilotulitteen väriefektit syntyvät kemikaaleista. Esimerkiksi oranssia saadaan kalsiumista ja keltaista natriumista.
Ilotulitteiden haitallisia aineita on rajoitettu EU-säädöksissä. Ne eivät esimerkiksi saa sisältää lyijyä, ja ruudin määrää on rajoitettu.
Ilotulittaminen on sallittua uudenvuoden aattona kello 18 lähtien ja kello 02 saakka. Tiedotteessa korostetaan, että useana päivänä paukuttelu on kiellettyä ja vastuutonta.
Esimerkiksi koirien omistajille on hankalaa, jos paukuttelua on useampana päivinä yllättäviin aikoihin. Koirat karkailevat helposti pelästyttyään yllättävää pauketta ja saattavat aiheuttaa vaaraa myös liikenteessä.
– Ilotulittamiseen kannattaa valita aukea paikka, joka on kaukana rakennuksista. Käyttöohjeet kannattaa lukea huolella ja tarkistaa niistä etukäteen myös suojaetäisyydet. Ilotulitteen ampujan on käytettävä suojalaseja ja niitä suositellaan myös ilotulituksen katsojille, Sjelvgren neuvoo.
Myös kiinteistöliitto muistuttaa, että rakenttien ampumispaikka tulee valita huolella.
– Kiinteistöliitto ei suosittele rakettien ampumista taloyhtiön pihalla, sillä yleensä se ei onnistu siellä tarpeeksi turvallisesti, toteaa tiedotteessa apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.
Tukes opastaa, että ilotulitteiden aiheuttamat roskat tulisi kerätä pois. Sen voi tehdä vaikka seuraavana päivänä valoisaan aikaan.
Osa roskista on kierrätettäviä. Esimerkiksi kartongit voi laittaa pahvinkeräykseen ja muoviosat muovinkeräykseen. Muut roskat kuuluvat sekajätteeseen.
Toimimattomat ilotulitteet voi palauttaa myyntipisteeseen tai maahantuojalle. Jos myyntipiste ei ole enää toiminnassa, voi ottaa yhteyttä maahantuojaan, joka antaa lisäohjeita. Maahantuojan tiedot löytyvät tuotteesta.
Finanssiala puolestaan muistuttaa tiedotteessaan, että vuodenvaihteen ympärillä pelastuslaitoksilla oli sammutettavana vuosi sitten viisi rakennuspaloa ja 70 muuta ilotulitteista johtuvaa paloa.
